Naakka

Tunnistus

Naakka on 30–34 cm pitkä, mustanharmaa, jolla on kalpeat siniset silmät. Pienempi kuin varis tai korppi.

Liikkuu pareittain tai pienissä parvissa. Ääni on kireä ”tjak-tjak”.

Naakan koko ja erot muihin mustiin lintuihin

Naakka sekoitetaan usein varikseen tai harakkaan, vaikka koko ja ääni erottavat lajit heti. Naakka on kaupungin mustista linnuista pienin ja liikkuu tiiviissä parvissa, kun taas varis on yleensä yksin tai pareittain.

• Naakka: 30-34 cm, siipiväli noin 65-75 cm, paino 200-250 g. Mustanharmaa, niska ja poski vaaleanharmaat, silmä kalpean sininen.
• Varis: 45-50 cm, selvästi naakkaa isompi, harmaa vartalo ja mustat siivet. Ääni karhea "kraa".
• Korppi: 55-65 cm, kokonaan musta, kiilamainen pyrstö ja matala "korp".
• Harakka: 40-50 cm, josta puolet pitkää pyrstöä, valkoinen vatsa ja olkapää. Harakan pesä on iso oksakeko puussa tai pensaassa, ei hormissa, joten piipussa ääntelevä lintu ei ole harakka.
• Mustarastas: 24-27 cm, koiras musta keltaisella nokalla. Ei pesi hormeihin.

Käyttäytyminen

Pesii hormeihin, savupiippuihin, IV-kanaviin ja katon onkaloihin. Yksi pari käyttää usein samaa paikkaa vuodesta toiseen.

Pesä rakennetaan kerros kerrokselta oksista, risuista, sammalesta ja usein myös roskista, kuten muovinaruista. Pieni aloitus voi kasvaa yhden kevään aikana metrin korkuiseksi tukokseksi hormin sisällä, koska naakka pudottaa risuja piipun suusta alaspäin, kunnes ne juuttuvat kiinni.

Naakka on Suomessa rauhoitettu lintu. Pesää ei saa poistaa eikä lintuja häiritä pesinnän aikana, joten hormin tyhjennys ja suojaus ajoitetaan pesinnän jälkeen. Jos pesä aiheuttaa hormissa akuutin turvallisuusriskin, kuten palovaaran tai savukaasujen pääsyn sisätiloihin, ota yhteyttä ammattilaiseen ja tarvittaessa pelastuslaitokseen ennen omia toimia.

Naakan pesintäaika kuukausi kuukaudelta

Naakka pesii kerran kesässä ja on paikkauskollinen: sama pari palaa samaan piippuun tai onkaloon vuosi toisensa jälkeen. Siksi pesinnän aikataulun tunteminen ratkaisee, milloin suojaus kannattaa asentaa.

Aikataulu vaihtelee säiden mukaan, ja pohjoisempana pesintä alkaa myöhemmin. Pääkaupunkiseudulla kevät on tyypillisesti aikainen, koska kaupunki lämpenee ympäristöään nopeammin.

• Helmikuu ja maaliskuu: parit tarkastavat vanhoja pesäpaikkoja, piipusta alkaa kuulua kolinaa ja risuja putoaa hormiin.
• Huhtikuu: varsinainen pesänrakennus. Tässä vaiheessa hormi voi tukkeutua muutamassa viikossa.
• Huhtikuun loppu ja toukokuu: naaras munii yleensä 4-6 munaa ja hautoo noin 17-19 vuorokautta.
• Touko-kesäkuu: poikaset ovat pesässä noin 30-35 vuorokautta. Tässä vaiheessa piipusta kuuluu jatkuvaa kerjuuääntä aamusta iltaan.
• Kesäkuun loppu ja heinäkuu: poikaset lentävät ja parvi siirtyy ruokailemaan pihoille ja nurmikoille.
• Heinäkuusta maaliskuuhun: pesintä on ohi. Tämä on oikea aika pesän poistoon, hormin puhdistukseen ja suojaverkon tai piippuhatun asennukseen.

Naakan poikanen pesässä tai maassa

Kesäkuussa piipun tai räystään alta löytyy usein untuvainen poikanen, joka ei vielä lennä kunnolla. Sillä on aikuisen naakan muoto mutta tummemmat silmät ja lyhyt pyrstö. Suurin osa maassa istuvista poikasista on normaaleja lentopoikasia, joita emot ruokkivat edelleen maassa.

Jos poikanen on vaarallisella paikalla, kuten ajotiellä, se voidaan siirtää lähimpään pensaaseen tai suojaan. Emot löytävät sen äänen perusteella. Poikasia ei kannata ottaa sisälle. Jos poikanen on pudonnut hormin sisään eikä pääse ylös, hormia ei saa avata omin päin nokisena, vaan tilanteeseen tarvitaan ammattilainen.

Vahingot

• Tukkii savupiipun — vakava palovaara ja tulisijaa ei voi käyttää turvallisesti.
• Tukkii IV-kanavat ja vesikourut — johtaa kosteusvaurioihin.
• Pesissä on punkkeja ja loisia.

Toimi näin

Tarkasta savupiippu ja IV-kanavat keväällä.

Asenna piippuhattu tai verkkosuoja piippuun, joka estää pesimisen.

Pesän poisto ja suojausten asennus tehdään pesinnän ulkopuolella ammattilaisen toimesta.

Naakka savupiipussa: mitä se tarkoittaa käytännössä

Naakka on Suomen yleisin hormeihin pesivä lintu, ja käyttämätön tai huonosti suojattu tulisijan hormi on sille lähes ideaali kolopesä. Ongelma huomataan usein vasta syksyllä, kun tulisijaa lämmitetään ensimmäisen kerran ja savu tulee huoneeseen.

Yleisimmät merkit ovat kolina ja raapiminen piipun suunnalta maalis-huhtikuussa, risuja ja sammalta takan pesässä tai luukun päällä, sekä toukokuusta kesäkuuhun kuuluva poikasten kerjuuääni. Talvella samat merkit voivat kertoa vanhasta pesästä, joka on jäänyt hormiin.

Riskit ovat konkreettisia, mutta niitä ei kannata dramatisoida. Kuiva risupesä hormissa on palokuorma, ja tukkeutunut hormi estää savukaasujen poistumisen. Siksi tulisijaa ei kannata lämmittää ennen kuin hormi on tarkastettu ja puhdistettu.

• Älä sytytä tulta hormiin, jossa epäilet pesää. Palava pesä voi sytyttää hormin ja savu ohjautuu sisätiloihin.
• Älä työnnä pesää alas ylhäältä päin harjalta. Se on putoamisriski ja pesä voi juuttua tiiviimmin kiinni.
• Tarkista hormi ja tulisijan luukku silmämääräisesti, ja tilaa nuohoojan tai tuholaistorjujan tarkastus ennen lämmityskauden alkua.
• Kirjaa ylös, milloin ääniä kuuluu. Se kertoo, onko pesintä käynnissä ja milloin poisto on mahdollista.

Pesän poisto ja pysyvä suojaus

Pesän poisto ratkaisee tilanteen vain yhdeksi kaudeksi. Koska sama pari palaa keväällä samaan paikkaan, pysyvä ratkaisu on aina poisto ja mekaaninen suojaus samalla käynnillä. Työ tehdään pesinnän ulkopuolella, käytännössä loppukesästä maaliskuuhun.

Teemme kohteessa katolta ja sisältä käsin tarkastuksen, poistamme pesäaineksen hormista tai onkalosta, siivoamme jäljet ja asennamme suojaukset kaikkiin pesimään houkutteleviin aukkoihin. Yhden piipun suojaus ei auta, jos vieressä on avoin IV-huippuimuri tai räystään aukko.

Naakka ei ole ainoa rakennuksiin pesivä lintu pääkaupunkiseudulla. Jos kohteessa on myös kattoparvi tai ulokkeilla pesiviä lintuja, katso kyyhky ja harmaalokki sekä palvelusivu lintutorjunta. Hinnoittelun periaatteet löydät hinnastosta, ja alueellisesti palvelemme muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

• Piippuhattu tai teräsverkkosuoja hormin päähän: estää pesimisen mutta jättää vetoaukon.
• IV-kanavien ja huippuimurien suojaverkot: naakka mahtuu yllättävän pieneen aukkoon, noin 7 cm halkaisijaltaan riittää.
• Räystäiden ja katon onkaloiden tiivistys: yleinen vaihtoehtoinen pesäpaikka, jos piippu on suojattu.
• Suojauksen tarkastus vuosittain talven jälkeen: irronnut verkko on yhtä hyvä kuin ei verkkoa lainkaan.
• Taloyhtiössä työ kannattaa tehdä koko katon osalta kerralla, ei yksi piippu kerrallaan.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin naakka pesii ja kuinka kauan pesintä kestää?

Pesänrakennus alkaa maalis-huhtikuussa, munat tulevat huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ja haudonta kestää noin 17-19 vuorokautta. Poikaset ovat pesässä vielä 30-35 vuorokautta, joten koko pesintä on tavallisesti ohi kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa. Naakka pesii kerran kesässä.

Kuinka iso naakka on verrattuna varikseen?

Naakka on 30-34 cm pitkä ja painaa 200-250 g. Varis on 45-50 cm ja selvästi tanakampi. Naakan tunnistaa myös kalpean sinisistä silmistä, vaaleanharmaasta niskasta ja lyhyestä "tjak" äänestä.

Naakka on pesinyt savupiippuun, voinko lämmittää takkaa?

Älä lämmitä ennen kuin hormi on tarkastettu. Risupesä on hormissa palokuorma ja tukos estää savukaasujen poistumisen, jolloin savu tulee huoneeseen. Tarkastus ja puhdistus ensin, sitten suojaus, jotta pesää ei tule ensi keväänä uudelleen.

Saako naakan pesän poistaa piipusta itse?

Naakka on rauhoitettu lintu, joten pesää ei saa poistaa eikä lintuja häiritä pesinnän aikana. Poisto ajoitetaan loppukesään tai talveen. Työhön tarvitaan katolla työskentely ja hormin käsittely, joten se kannattaa jättää ammattilaiselle.

Miten estän naakan pesimisen ensi keväänä?

Asennamme hormin päähän piippuhatun tai teräsverkkosuojan ja tiivistämme IV-kanavat, huippuimurit sekä räystään onkalot. Naakka mahtuu noin 7 cm aukosta, joten kaikki pesimään sopivat kohdat suojataan samalla kertaa. Suojaukset tarkastetaan vuosittain talven jälkeen.