Harmaalokki

Tunnistus

Aikuinen harmaalokki on 55–67 cm pitkä, valkea, harmaa selkä ja keltainen nokka jossa punainen pilkku.

Pesä on yleensä tasakaton tai parvekkeen reunalla, koottu oksista ja roskista.

Koko, siipiväli ja tunnistus lennossa

Harmaalokki on Suomen kaupunkien suurimpia lintuja. Aikuinen mittaa nokan kärjestä pyrstöön 55-67 cm, siipiväli on 125-155 cm ja paino 750-1250 grammaa. Naaras on tyypillisesti hieman pienempi ja kevyempi kuin koiras, muuten sukupuolet ovat samannäköisiä.

Lennossa harmaalokki tunnistuu leveistä, vaaleanharmaista siivistä, joiden kärjissä on musta kuvio ja siinä valkoiset pilkut. Lento on tyyni ja liitävä, ja katolta lähtevä lintu nousee usein muutamalla voimakkaalla siiveniskulla ilman kiertoa. Aikuisen jalat ovat lihanväriset, ja ne näkyvät vaaleina laskeutuvassa linnussa.

Nuori harmaalokki ei näytä lainkaan aikuiselta: se on ruskeankirjava, nokka tumma ja pyrstössä on tumma juova. Aikuispuku kehittyy vasta neljänteen kalenterivuoteen mennessä, joten samalla katolla voi näkyä useaa eri ikäistä ja hyvin erinäköistä lintua.

Harmaalokki vai kalalokki: näin erotat lajit

Kaupunkikatoilla ja pihoilla nähdään yleensä neljää lokkia. Koko ja nokan väri ratkaisevat tunnistuksen useimmiten muutamassa sekunnissa.

• Harmaalokki: 55-67 cm, keltainen nokka jossa punainen pilkku, vaaleanpunertavat jalat, vaaleanharmaa selkä.
• Kalalokki: 40-42 cm eli selvästi pienempi ja siromman oloinen, kellanvihreä nokka yleensä ilman punaista pilkkua, tummat silmät ja vihertävät jalat.
• Naurulokki: 35-39 cm, kesällä tummanruskea huppu päässä, punertava nokka ja jalat, kevyt ja tempoileva lento.
• Selkälokki: harmaalokin kokoinen mutta selkä lähes musta, ei vaaleanharmaa.

Harmaalokin ääni

Tunnusomaisin ääni on voimakas, kaikuva nauruhuuto, jossa lintu ojentaa kaulan ylös ja päästää sarjan kau-kau-kau-huutoja. Sitä kuuluu eniten aamuyöllä ja aamun ensimmäisinä tunteina, mikä on tavallisin syy naapuruston valituksiin.

Kesä- ja heinäkuussa taustalla kuuluu poikasten toistuva, vinkuva piip-piip-ruokintakerjuu. Se jatkuu viikkoja ja on selvä merkki siitä, että pesintä on onnistunut samalla katolla.

Käyttäytyminen

Pesii kaupungeissa toukokuun lopulla. Yksi pari saa 1–3 poikasta kaudessa.

Puolustaa pesäänsä aggressiivisesti, voi syöksyä lähestyvään ihmiseen.

Harmaalokin oikeudellinen asema poikkeaa monista muista lintulajeista, ja pesintäaikana pesään, muniin ja poikasiin kohdistuvia toimia rajoittavat omat säännöt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pesäpaikkojen sulkeminen ja rakenteelliset esteet tehdään pesintäkauden ulkopuolella, ja pesintäaikana keskitytään ravinnonlähteiden poistoon ja turvallisiin kulkureitteihin. Tarkistamme aina kohteen tilanteen ja sallitut menetelmät ennen työn aloittamista, jotta toimenpiteet ovat sekä tehokkaita että sääntöjen mukaisia.

Pesimäaika ja poikasten aikajana

Pesintä seuraa vuodesta toiseen samaa rytmiä, ja aikataulu ratkaisee sen, mitä katolla ehditään tehdä. Yksi pari palaa hyvin usein samalle katolle, jolla se on onnistunut aiemmin.

• Maalis-huhtikuu: parit valtaavat katot, kiertelevät ja huutavat reviiriä. Tämä on viimeinen hetki verkotukselle ja pesäpaikkojen sulkemiselle.
• Huhtikuun loppu ja toukokuu: pesä kootaan oksista, sammalesta ja roskista tasakaton, parvekkeen reunuksen tai piipun juureen.
• Touko-kesäkuu: naaras munii yleensä 2-3 munaa. Haudonta kestää noin 28-30 vuorokautta.
• Kesä-heinäkuu: poikaset liikkuvat katolla jalan, ja aikuiset puolustavat aluetta kaikkein aggressiivisimmin.
• Heinä-elokuu: poikaset ovat lentokykyisiä noin 5-6 viikon iässä, minkä jälkeen katto hiljenee.
• Syyskuusta eteenpäin: pesä on tyhjä ja rakenteelliset korjaukset sekä pesämateriaalin poisto onnistuvat parhaiten.

Talvehtiminen ja mistä linnut tulevat keväällä

Osa harmaalokeista muuttaa syksyllä etelään ja lounaaseen, mutta pääkaupunkiseudulla merkittävä osa kannasta talvehtii paikallaan. Talvella linnut kerääntyvät sulapaikkoihin, satamiin, jätteenkäsittelyalueille ja kauppakeskusten pysäköintialueille, joissa ravintoa löytyy ihmisen jäljiltä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että samat yksilöt ovat tarkistamassa vanhan pesäpaikan jo maaliskuussa. Jos katto oli kesällä hyvä, se valitaan uudelleen. Talvi on siksi hyvä aika suunnitella suojaukset ja kilpailuttaa työ, koska huhtikuussa aikataulu on jo tiukka.

Vahingot

Mitä vahinkoa lokkikolonia aiheuttaa

Yksittäinen pari on lähinnä meluhaitta, mutta usean parin yhdyskunta aiheuttaa katolla myös konkreettista vahinkoa ja korjauskuluja.

• Pesämateriaali ja untuvat tukkivat kattokaivoja ja syöksytorvia. Tukkeutunut kaivo kerää tasakatolle vettä, mikä on yleisin lokkeihin liittyvä vesivahinkoriski.
• Ulosteet likaavat kattopinnat, ilmanvaihtolaitteet, parvekkeet ja autot. Runsas uloste pitää katteen jatkuvasti kosteana ja nopeuttaa likaantumista sekä pinnoitteiden kulumista.
• Melu alkaa kesäöinä usein neljän ja viiden välillä. Poikasten kerjuuääni jatkuu useita viikkoja.
• Puolustuslennot terasseille, katoille ja huoltoreiteille estävät kiinteistöhuollon ja katolla tehtävät työt keskikesällä.
• Avoimet jäteastiat ja terassien ruoantähteet levittävät roskaa laajalle ja houkuttelevat lisää lintuja, myös naakkoja ja kaupunkikyyhkyjä.

• Meluhaitta erityisesti aamuyöstä.
• Ulosteet vahingoittavat kattopintoja, autoja ja terassien kalusteita.
• Pesään kuuluvat nuoret yksilöt voivat hyökätä lähestyviin ihmisiin.

Toimi näin

Älä ruoki lokkeja — populaatio kasvaa ravinnon mukaan.

Tarkista katto ennen pesintäkautta keväällä, sulje sopivat pesäpaikat tiheillä verkoilla tai piikeillä.

Pesivän lokin häirintä on pääosin kielletty, torjunta vaatii ammattilaisen joka tuntee lain ja toimii ennen pesintää.

Näin harmaalokkien torjunta etenee kiinteistössä

Kartoitamme ensin katon ja piha-alueen: missä pesät ovat olleet, mistä linnut nousevat, mihin ne laskeutuvat ja mistä ne saavat ravintoa. Ilman ravinnonlähteiden hallintaa mikään rakenteellinen suojaus ei kestä pitkään.

Työ tehdään pääosin mekaanisilla suojauksilla. Tasakatoille asennetaan verkko tai linjajärjestelmä, reunuksille ja ilmanvaihtokoneiden päälle piikit, ja kattokaivot suojataan siten että pesämateriaali ei pääse tukkimaan niitä. Jätekatokset ja astiat käydään läpi, koska ne ratkaisevat sen, kuinka monta paria alue elättää.

Ajoitus on tärkeintä. Paras aika suojauksille on syyskuun ja huhtikuun välillä, ennen kuin parit asettuvat katolle. Kesken pesinnän tehdyt yritykset johtavat yleensä vain siihen, että linnut siirtyvät viereiselle katolle ja palaavat seuraavana keväänä.

Lue lisää työtavoista lintutorjunnan palvelusivulta tai katso hintatasoa hinnastosta. Teemme kohdekäyntejä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa, esimerkiksi Helsingin alueella ja Espoossa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka suuri harmaalokki on?

Aikuinen harmaalokki on 55-67 cm pitkä, siipiväli on 125-155 cm ja paino 750-1250 grammaa. Se on selvästi suurempi kuin kalalokki, joka jää 40-42 senttiin.

Miten erotan harmaalokin kalalokista?

Katso nokkaa ja kokoa. Harmaalokki on kolmanneksen isompi, ja sen keltaisessa nokassa on punainen pilkku. Kalalokin nokka on kellanvihreä ilman selvää punaista pilkkua, silmä on tumma ja jalat vihertävät. Harmaalokin jalat ovat lihanväriset.

Milloin harmaalokki pesii ja kuinka kauan poikaset viipyvät katolla?

Parit asettuvat katolle huhtikuussa, munat munitaan touko-kesäkuussa ja haudonta kestää 28-30 vuorokautta. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 5-6 viikon iässä, eli katto hiljenee tavallisesti heinäkuun lopulla tai elokuun alussa.

Talvehtivatko lokit Suomessa?

Osa muuttaa etelään, mutta merkittävä osa pääkaupunkiseudun harmaalokeista jää talveksi sulapaikkoihin, satamiin ja kauppakeskusten alueille. Samat linnut tarkistavat vanhan pesäpaikan jo maaliskuussa, joten suojaukset kannattaa tehdä talvella.

Mitä teen, jos katolla on jo pesä ja poikaset?

Pesää ei silloin lähdetä purkamaan. Poistetaan ravinnonlähteet, ohjataan kulkureitit niin että syöksylennot eivät osu ihmisiin, ja sovitaan rakenteellinen suojaus tehtäväksi heti pesinnän jälkeen. Näin sama katto ei ole enää seuraavana keväänä houkutteleva.