Myyrä

Tunnistus

Myyrä on pieni kasvinsyöjäjyrsijä, joka tunnetaan Suomessa ennen kaikkea pihojen ja puutarhojen vieraana. Vartalo on 9-12 cm pitkä, pyöreä ja pulskahko, ja häntä on lyhyt, alle puolet vartalon pituudesta. Hännän mitta on nopein tapa erottaa myyrä hiirestä jo silmämääräisesti, ennen kuin muita tuntomerkkejä ehtii tarkistaa.

Pihalla näkyy pieniä maahan kaivettuja reikiä ja nurmikon alle kulkevia käytäviä.

Myyrälajit Suomessa ja niiden koot

Suomessa elää kymmenkunta myyrälajia, mutta pihoilla ja puutarhoissa tavataan käytännössä neljää tai viittä. Väri vaihtelee saman lajin sisällä, joten tunnistus kannattaa aloittaa mittaamalla vartalo ja vertaamalla hännän pituutta siihen. Alla olevat mitat ovat vartalon pituus ilman häntää.

• Metsämyyrä: vartalo 8-11 cm, häntä 3-6 cm, paino 15-30 g. Selkä punaruskea, kylki harmaampi. Yleisin laji pihojen ja metsänreunojen tuntumassa. Kiipeää hyvin ja pääsee siksi komposteihin, varastoihin ja kellareihin.
• Peltomyyrä: vartalo 9-12 cm, häntä lyhyt, noin 3-4 cm. Karva on pitkä ja harmaanruskea, korvat lähes karvan peitossa. Tekee nurmikon alle pintakäytäviä, jotka paljastuvat keväällä lumen sulaessa ruskeina kujina.
• Idänkenttämyyrä: peltomyyrän kokoinen ja hyvin samannäköinen. Lajit erottaa varmasti vain hampaiston perusteella, ja torjunnan kannalta ne käyttäytyvät samalla tavalla.
• Lapinmyyrä: vartalo 10-14 cm, häntä noin kolmasosa vartalon pituudesta, karva tummanruskea. Viihtyy kosteikoissa, ojanvarsilla ja rantaniityillä, joten sitä tapaa rannikon ja järvenrantojen pihoilla kaislikon lähellä.
• Vesimyyrä: lajeista suurin, vartalo 12-22 cm ja paino jopa 250 g. Sekoitetaan usein rottaan. Kaivaa laajoja käytäviä ojien ja lammikoiden lähellä ja katkoo pensaiden ja puiden juuria.

Lapinmyyrä ja vesimyyrä: harvinaisemmat lajit pihoilla

Lapinmyyrä on peltomyyrää pienempi, vartalo 8-10 cm ja häntä vain 2-3 cm. Väri on ruskehtavan harmaa, ja laji suosii kosteita niittyjä, ojanvarsia ja rantametsän reunoja. Pääkaupunkiseudulla se on harvinaisempi kuin metsämyyrä tai peltomyyrä, mutta voi ilmestyä kosteapohjaisille tonteille, joissa nurmikko rajautuu veteen tai märkään pusikkoon.

Vesimyyrä on selvästi suurempi, vartalo 12-22 cm ja häntä 6-9 cm, paino jopa 180 grammaa. Se elää ojien, purojen ja lampien varrella ja ui tarvittaessa, joten sitä näkee harvoin varsinaisella pihamaalla. Koosta huolimatta se sekoitetaan usein rottaan, mutta häntä on karvainen ja tylppä eikä paljas ja terävä kuten rotalla.

Pienin ja suurin myyrä Suomessa

Kun haussa kysytään pientä myyrää, kyse on tavallisesti lapinmyyrästä. Sen vartalo on 8-10 cm ja häntä vain 2-3 cm, joten se on Suomen pihamyyrälajeista pienikokoisin. Metsämyyrä ja peltomyyrä ovat hieman suurempia, vartalo 8-12 cm, ja ne ovat myös selvästi yleisempiä pihoilla ja puutarhoissa kuin lapinmyyrä.

Suurin myyrälaji on vesimyyrä, jonka vartalo on 12-22 cm ja paino jopa 180 grammaa. Se elää ojien ja purojen varrella eikä juuri kuivalla nurmikolla, mutta kokonsa vuoksi se sekoitetaan silti usein rottaan. Jos epäilet rottaa, kannattaa lukea myös rotan tuntomerkit ja verrata häntää: rotalla se on paljas ja terävä, vesimyyrällä karvainen ja tylppä.

Käyttäytyminen

Aktiivinen sekä päivällä että yöllä, ympäri vuoden.

Kaivaa maan alla käytäviä piha-alueille, etsii ravintoa juurista, lehtikasveista ja varastoiduista juureksista.

Lisääntyy nopeasti, yhdellä kaudella useita pesyeitä.

Myyrän kolot, käytävät ja pesä

Myyrän kolo on pyöreä ja pieni, halkaisija tavallisesti 3-5 cm, ja reunat ovat siistit ilman suurta kaivuumaakasaa. Reikä johtaa suoraan käytävään, joka kulkee aivan nurmen juuristossa 2-10 cm syvyydessä. Siksi jälki tuntuu jalan alla pehmeänä ja nurmi painuu kävellessä.

Pesä on kuivasta ruohosta ja kasvinosista koottu nyrkin kokoinen pallo. Kesällä se on maan alla kammiossa noin 10-30 cm syvyydessä, talvella usein lumen alla maan pinnalla vaikkapa risukasan, laudan tai kasvustotupon suojassa. Pesän lähellä on tyypillisesti ruokavarasto ja erillinen käymäläkohta, jossa näkyy 5-8 mm pituisia vaaleanruskeita papanoita.

Yksi myyräyksilö kaivaa yllättävän pitkän käytäväverkoston, joten monta reikää ei automaattisesti tarkoita montaa eläintä. Merkittävämpi vihje määrästä on se, ilmestyykö uusia reikiä ja tuoreita papanoita viikko toisensa jälkeen.

Myyrän koko vertailussa: hiiri, rotta ja muut myyrälajit

Kysymys "minkä kokoinen on myyrä" nousee usein esiin, kun eläin nähdään vilaukselta. Tavallinen pihamyyrä on 9-12 cm pitkä ilman häntää, mikä on lähellä hiiren kokoa mutta paljon pienempi kuin rotta.

Koko yksinään ei aina riitä tunnistukseen, koska nuori rotta voi näyttää etäältä myyrän kokoiselta. Varmin ero on häntä: myyrällä se on lyhyt ja karvainen, hiirellä ja rotalla pitkä ja lähes paljas.

• Myyrä (metsämyyrä, peltomyyrä): vartalo 9-12 cm, häntä 3-6 cm, paino 15-30 g
• Hiiri: vartalo 7-10 cm, häntä 6-9 cm eli lähes vartalon mittainen, paino 12-30 g
• Rotta: vartalo 20-25 cm, häntä 15-20 cm, paino 200-500 g
• Vesimyyrä: vartalo 12-22 cm, häntä 6-9 cm, paino jopa 180 g

Vahingot

• Vaurioittaa puutarhakasveja, sipulikukkia ja vihannesmaita.
• Pääsee kellariin syömään porkkanoita, perunoita ja sipuleita.
• Ei aiheuta vakavia rakennevaurioita kuten rotta.

Toimi näin

Pidä piha siistinä, älä jätä kasvinjäänteitä kompostin ulkopuolelle.

Suojaa kukkasipulit ja vihannesmaat tiheällä metalliverkolla.

Pieneen ongelmaan voi käyttää myyräansoja. Toistuva tai laaja tilanne kannattaa antaa ammattilaiselle, joka asentaa syöttiasemia turvallisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Millainen eläin myyrä on?

Myyrä on 9-12 cm pitkä jyrsijä, joka on hiirtä pyöreämpi ja pulskempi. Sen häntä on lyhyt, alle puolet vartalon pituudesta, mikä on selkein tuntomerkki hiireen verrattuna. Myyrä on kasvinsyöjä ja aktiivinen ympäri vuoden sekä päivällä että yöllä.

Miten myyrän erottaa hiirestä ja rotasta?

Myyrällä on lyhyt häntä, pieni pyöreä pää ja pienet korvat, kun taas hiirellä häntä on lähes vartalon mittainen ja korvat suuret. Rotta on selvästi suurempi, 20-25 cm ilman häntää, ja aiheuttaa myös rakenteille vahinkoa jyrsimällä. Pihalla myyrän tunnistaa maahan kaivetuista pienistä rei'istä ja nurmikon alla kulkevista käytävistä.

Aiheuttaako myyrä vahinkoa pihalla tai kellarissa?

Myyrä vahingoittaa ennen kaikkea kasveja: se syö juuria, sipulikukkia ja vihannesmaan satoa sekä kaivaa nurmikon alle käytäviä. Kellariin päästessään se syö varastoituja porkkanoita, perunoita ja sipuleita. Rakennevaurioita se ei yleensä aiheuta samalla tavalla kuin rotta. Suojaa kukkasipulit ja kasvimaa tiheällä metalliverkolla, ja jos ongelma toistuu tai laajenee, ammattilainen asentaa syöttiasemat turvallisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Millainen eläin myyrä on?

Myyrä on 9-12 cm pitkä jyrsijä, jolla on pyöreä ja pulskahko vartalo, pieni kuono ja lyhyt häntä. Häntä on alle puolet vartalon pituudesta, mikä erottaa myyrän hiirestä. Myyrä liikkuu maan alla kaivamissaan käytävissä ja on aktiivinen sekä päivällä että yöllä ympäri vuoden.

Mitä eroa on myyrällä ja hiirellä?

Selvin ero on häntä: myyrällä se on lyhyt ja tanakka, hiirellä lähes vartalon mittainen. Myyrä on myös pyöreämpi ja kuono tylpempi, kun hiirellä kuono on terävä ja korvat suuret. Myyrä elää pihalla ja maan alla, hiiri hakeutuu herkemmin sisätiloihin.

Mitä vahinkoa myyrä tekee pihalla?

Myyrä syö juuria, sipulikukkia ja vihanneksia sekä kaivaa nurmikon alle käytäviä, jotka näkyvät pieninä reikinä ja painumina. Se pääsee myös kellariin syömään porkkanoita, perunoita ja sipuleita. Rakenteille myyrä ei aiheuta rotan kaltaisia vaurioita.

Miten myyrät saa pois pihalta?

Vie kasvinjäänteet pois pihalta, suojaa kukkasipulit ja vihannesmaat tiheällä metalliverkolla ja sulje kellarin ilmanvaihtoaukot. Pieneen ongelmaan riittävät usein myyräansat oikeaan käytävään asetettuna. Laaja tai vuodesta toiseen toistuva tilanne kannattaa antaa ammattilaiselle, joka asentaa syöttiasemat turvallisesti lasten ja lemmikkien ulottumattomiin.

Onko myyrä vaarallinen ihmiselle tai lemmikille?

Myyrä ei ole aggressiivinen eikä hyökkää ihmisen kimppuun, mutta se on villieläin, jota ei pidä käsitellä paljain käsin. Käytä käsineitä ansoja tyhjentäessäsi ja pese kädet jälkeenpäin. Lemmikki voi saada myyrän kiinni pihalla, mikä on tavallista eikä vaadi erityistoimia.

Usein kysytyt kysymykset

Millainen eläin myyrä on?

Myyrä on 9-12 cm pitkä jyrsijä, jolla on pyöreä ja pulskahko vartalo, pienet korvat ja lyhyt häntä. Häntä on alle puolet vartalon pituudesta, mikä erottaa myyrän hiirestä. Myyrä elää maan alla kaivamissaan käytävissä ja syö juuria, lehtikasveja ja varastoituja juureksia. Se on aktiivinen sekä päivällä että yöllä ympäri vuoden.

Miten erotan myyrän hiirestä?

Häntä ratkaisee: myyrällä häntä on lyhyt, alle puolet vartalon pituudesta, kun taas hiirellä häntä on lähes vartalon mittainen. Myyrä on myös pyöreämpi ja tanakampi, ja sen kuono on tylppä eikä terävä. Hiiri liikkuu tyypillisesti sisätiloissa ja rakenteissa, myyrä taas pihamaalla maanalaisissa käytävissä.

Onko myyrä vaarallinen tai aiheuttaako se vahinkoa?

Myyrä ei aiheuta rakennevaurioita samaan tapaan kuin rotta, mutta se vahingoittaa puutarhaa. Se syö kukkasipuleita, vihannesmaan kasveja ja juuria, ja voi päästä kellariin syömään varastoituja porkkanoita, perunoita ja sipuleita. Vahingot näkyvät usein nurmikon alle kulkevina käytävinä ja pieninä maahan kaivettuina reikinä.

Miten pääsen eroon myyrästä pihalta?

Aloita poistamalla ravinto ja suojaamalla kasvit: pidä piha siistinä kasvinjäänteistä ja suojaa kukkasipulit sekä vihannesmaa tiheällä metalliverkolla. Yksittäisen myyrän voi pyydystää myyräansalla. Jos jälkiä ilmestyy toistuvasti tai käytäviä on laajalti, tilanne kannattaa antaa ammattilaiselle, joka asentaa syöttiasemat turvallisesti.

Kuinka nopeasti myyrät lisääntyvät?

Myyrä lisääntyy nopeasti ja saa yhden kauden aikana useita pesyeitä. Siksi muutamasta yksilöstä voi kasvaa pihan laajuinen ongelma yhden kesän aikana. Jos huomaat uusia reikiä ja käytäviä jatkuvasti, kannattaa reagoida heti eikä odottaa seuraavaa kasvukautta.

Myyrä vai rotta: näin varmistat kumman jäljillä olet

Metsämyyrä ja rotta menevät sekaisin lähinnä silloin, kun eläin nähdään vilaukselta. Kokoero on kuitenkin selvä: rotan vartalo on 20-25 cm ilman häntää ja häntä on paksu, lähes karvaton ja miltei vartalon mittainen. Myyrän vartalo on 9-12 cm ja häntä lyhyt ja karvainen. Jos näet ison ruskean jyrsijän ojanvarrella, kyse voi olla myös vesimyyrästä, joka kasvaa lähes rotan kokoiseksi mutta jonka häntä on selvästi lyhyempi ja karvainen.

Jäljet erottavat lajit yhtä varmasti kuin ulkonäkö. Rotan kolo on 6-8 cm leveä ja sen edessä on kaivuumaata, ja papanat ovat 15-20 mm pitkiä ja sylinterimäisiä. Myyrän kolo on 3-5 cm ja papanat riisinjyvän kokoisia. Rotta jyrsii myös rakenteita, putkien läpivientejä ja eristeitä, myyrä ei. Vertailuun kannattaa lukea rotan tuntomerkit ja hiiren tuntomerkit.

Jos jäljet viittaavat rottaan tai epäilet eläimen päässeen rakennuksen sisään, tilanne on eri kiireellisyysluokassa kuin pihamyyrä. Silloin kannattaa katsoa rottatorjunta ja hoitaa asia kerralla loppuun.

Myyrän myrkky: mitä se ratkaisee ja mitä ei

Myyrän myrkky on suosittu hakusana, mutta harvoin toimivin ensimmäinen ratkaisu pihalla. Kuluttajille myytävien jyrsijämyrkkyjen käyttöohje rajaa käytön tyypillisesti rakennuksiin ja niiden välittömään ympäristöön, ja syötti on aina pidettävä suljetussa syöttiasemassa. Osa tehokkaimmista valmisteista on rajattu kokonaan ammattikäyttöön, samaan tapaan kuin rottatorjunnassa käytetyt aineet. Tarkista aina pakkauksen käyttöohje ennen kuin harkitset myrkyn käyttöä, äläkä koskaan levitä syöttiä avoimeen käytävään tai pihamaastoon.

Myrkky ei myöskään poista syytä. Pihalta poistuneen myyrän tilalle tulee uusi metsänreunasta tai naapurin joutomaalta niin kauan kuin ruokaa ja suojaa on tarjolla. Kestävä tulos syntyy siitä, että ravinto ja kulkureitit katkaistaan ja kanta pidetään pyynnillä alhaalla.

Käytännössä toimivat keinot ovat mekaanisia ja rakenteellisia:

• Myyräansa asetetaan käytävään, ei kolon suulle. Avaa käytävä lapiolla, aseta ansa kulkusuuntaan ja peitä kohta laudalla tai turpeella niin ettei valo pääse käytävään.
• Suojaa kukkasipulit ja kasvimaa istutusvaiheessa verkolla, jonka silmäkoko on korkeintaan 5-10 mm. Verkko taivutetaan reunoilta ylös, muuten myyrä kiertää sen.
• Kiedo nuorten omena- ja koristepuiden tyvet runkosuojalla ennen lumen tuloa. Myyrä kaluaa kuoren talvella lumen alta, ja rengasvaurio tappaa puun.
• Poista suoja: pidä nurmi lyhyenä syksyllä, siirrä risukasat ja laudat pois kasvimaan reunalta ja polje lumi puiden ympäriltä tiiviiksi.
• Sulje kellarin ja rossipohjan ilmanvaihtoaukot metalliverkolla, jos myyrä on käynyt juuresvarastossa.
• Värinä- ja ultraäänikarkottimien teho on käytännössä epävarma. Niihin ei kannata luottaa ainoana keinona.

Milloin kannattaa soittaa ammattilaiselle

Yksittäinen myyrä pihalla on tavallinen kesävieras, ja sen kanssa pärjää ansalla ja verkoilla. Ammattilaista kannattaa harkita, jos käytäviä ilmestyy nurmikolle laajoina alueina, jos jälkiä tulee vuodesta toiseen samaan paikkaan tai jos eläin on päässyt rakennuksen sisään tai juuresvarastoon. Silloin selvitämme, onko kyse myyrästä vai rotasta, ja mitoitamme torjunnan sen mukaan.

Käymme läpi kohteen kulkureitit, asennamme syöttiasemat ja loukut turvallisesti lasten ja lemmikkien ulottumattomiin ja kerromme, mitkä rakenteelliset korjaukset estävät toistumisen. Palvelemme Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Hintatiedot löydät hinnastosta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä myyrälaji pihallani on ja onko sillä väliä?

Yleisimmät pihalajit ovat metsämyyrä (vartalo 8-11 cm, punaruskea selkä, kiipeää hyvin) ja peltomyyrä (vartalo 9-12 cm, pitkä harmaanruskea karva, tekee pintakäytäviä nurmeen). Kosteilla ranta-alueilla tapaa lapinmyyrää ja ojanvarsilla vesimyyrää, joka kasvaa 12-22 cm pitkäksi. Torjunnan kannalta lajilla on merkitystä lähinnä siinä, mistä eläin tulee: metsämyyrä hakeutuu rakennuksiin ja varastoihin, peltomyyrä pysyy nurmella ja kasvimaalla, vesimyyrä liikkuu vesistön lähellä.

Voiko myyrän torjua myrkyllä pihalta?

Ei kannata aloittaa siitä. Kuluttajille myytävien jyrsijämyrkkyjen käyttöohje rajaa käytön yleensä rakennuksiin ja niiden välittömään ympäristöön ja edellyttää suljettua syöttiasemaa, eikä syötettä saa levittää avoimeen maastoon tai käytävään. Osa valmisteista on rajattu vain ammattikäyttöön. Tarkista aina pakkauksen ohje. Pihalla toimivat paremmin käytävään asetettu myyräansa, verkot kasvien suojana, runkosuojat talvella ja suojapaikkojen poistaminen.

Miltä myyrän pesä ja kolo näyttävät?

Kolo on pyöreä ja 3-5 cm leveä, reunat ovat siistit eikä edessä ole isoa maakasaa. Käytävä kulkee aivan nurmen juuristossa 2-10 cm syvyydessä, joten nurmi tuntuu jalan alla pehmeänä. Pesä on kuivasta ruohosta koottu nyrkin kokoinen pallo maan alla noin 10-30 cm syvyydessä tai talvella lumen alla risukasan tai laudan suojassa. Pesän lähellä näkyy tyypillisesti ruokavarasto ja kasa 5-8 mm pituisia vaaleanruskeita papanoita.

Voiko myyrä tulla sisälle taloon?

Metsämyyrä pääsee syksyllä ja talvella kellariin, rossipohjaan tai varastoon, jos se löytää suojaamattoman ilmanvaihtoaukon tai raon perustuksessa. Se ei kuitenkaan pesiydy asuintiloihin samalla tavalla kuin hiiri, vaan hakee lähinnä ruokaa, esimerkiksi varastoituja porkkanoita, perunoita ja sipuleita. Jos jyrsijää liikkuu asunnossa ja rakenteissa toistuvasti, kyse on todennäköisemmin hiirestä tai rotasta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä eläin myyrä on?

Myyrä on pieni kasvinsyöjäjyrsijä, jonka vartalo on 9-12 cm pitkä, pyöreä ja pulskahko. Häntä on lyhyt, alle puolet vartalon pituudesta, ja korvat jäävät osittain karvan peittoon. Suomessa elää kymmenkunta myyrälajia, joista pihoilla tavataan yleisimmin metsämyyrää ja peltomyyrää.

Miten myyrän erottaa hiirestä?

Selvin ero on hännässä: myyrällä häntä on lyhyt ja karvainen, hiirellä lähes vartalon mittainen ja paljas. Myyrä on myös tanakampi, kuono on tylppä ja korvat pienemmät, kun hiirellä kuono on terävä ja korvat suuret. Mittaa vartalon pituus ilman häntää ja vertaa hännän pituutta siihen, niin tunnistus on helppo.

Mitä myyrä syö ja onko siitä haittaa pihalla?

Myyrä syö ruohoa, juuria, siemeniä, kaarnaa ja versoja, ja talvella se kuorii omena- ja koristepuiden tyviä lumen alla. Pihalla haitta näkyy nurmikon alle kaivettuina käytävinä, pieninä maareikinä ja keväällä paljastuvina kuolleina kasveina. Ihmiselle myyrä ei ole aggressiivinen, mutta se voi päästä komposteihin, varastoihin ja kellareihin.

Missä myyrä pesii?

Myyrä pesii maan alla kaivamissaan käytävissä, nurmikon juurikerroksen alla, kivikoiden ja pensasistutusten suojissa sekä lumen ja maan välisessä tilassa. Metsämyyrä kiipeää hyvin ja siirtyy siksi myös komposteihin, puuvarastoihin ja rakennusten alaosiin. Runsas kasvijäte ja pitkä nurmi lisäävät suojapaikkoja pihalla.

Usein kysytyt kysymykset

Onko myyränmyrkkyä sallittua ostaa ja käyttää itse pihalla?

Kuluttajille myytävät jyrsijämyrkyt on Suomessa tarkoitettu ensisijaisesti rakennuksiin ja niiden välittömään ympäristöön, ja niitä saa käyttää vain suljetussa syöttiasemassa pakkauksen ohjeen mukaan. Avoimeen pihamaastoon tai myyrän käytävään syöttiä ei saa levittää, ja osa tehokkaimmista valmisteista on rajattu kokonaan ammattikäyttöön. Pihamyyrään toimii käytännössä paremmin oikein käytävään aseteltu myyräansa.

Mikä myyrälaji kasvaa suurimmaksi Suomessa?

Vesimyyrä on Suomen myyrälajeista suurin, vartalo 12-22 cm ja paino jopa 180 grammaa. Se elää ojien, purojen ja lampien rannoilla ja ui tarvittaessa, siksi sitä tapaa harvemmin kuivalla pihamaalla kuin metsämyyrää tai peltomyyrää.

Miksi myyrälajilla on väliä torjunnassa?

Laji kertoo mistä eläin tulee ja minne se hakeutuu. Metsämyyrä kiipeää hyvin ja päätyy helpommin komposteihin ja varastoihin, peltomyyrä pysyttelee nurmikon pintakäytävissä, ja lapinmyyrä suosii kosteita reuna-alueita. Torjunnan perusteet ovat kuitenkin samat lajista riippumatta: ravinnon poisto, suojaus verkolla ja tarvittaessa ansa käytävään.

Usein kysytyt kysymykset

Minkä kokoinen on metsämyyrä?

Metsämyyrä on Suomen yleisin pihamyyrä. Vartalo on 8-11 cm pitkä, häntä 3-6 cm ja paino 15-30 grammaa. Selkä on punaruskea ja kylki harmaampi, ja laji kiipeää hyvin, joten se pääsee helposti komposteihin, puuvarastoihin ja rakennusten alaosiin.

Minkä kokoinen on peltomyyrä?

Peltomyyrän vartalo on 9-12 cm pitkä ja häntä lyhyt, noin 3-4 cm. Karva on pitkä ja harmaanruskea, ja korvat jäävät lähes kokonaan karvan peittoon. Peltomyyrä tekee nurmikon pintaan matalia käytäviä, jotka näkyvät selvimmin lumen sulaessa keväällä.