Hyppää sisältöön
Hämähäkit ja muut

Kotihämähäkki

Tegenaria atrica

Harmiton Koko: yli 15 mm Sijainti: Kellarissa / varastossa, Kylpyhuoneessa, Makuuhuoneessa

Tunnistus

Aikuinen kotihämähäkki eli huonehämähäkki on raajat mukaan lukien 5-9 cm kokoinen. Väri vaihtelee tummanruskeasta lähes mustaan, minkä vuoksi laji tunnetaan arkikielessä myös mustana hämähäkkinä. Vartalo on noin 1 cm pitkä, raajat huomattavan pitkät ja ohuet, ja juuri raajojen pituus saa eläimen näyttämään todellista kokoaan suuremmalta.

Tunnetaan suomeksi myös kellarihämähäkki tai isokotihämähäkki.

Kotihämähäkki, kellarihämähäkki ja huonehämähäkki: mikä on mikä

Arkikielessä samasta eläimestä käytetään montaa nimeä, ja siksi tunnistus menee helposti sekaisin. Nopein erottava tekijä ei ole koko vaan verkon muoto ja vartalon tukevuus.

Jos kohtaat loppukesällä yllättävän suuren hämähäkin olohuoneen lattialla, kyse on lähes aina kotihämähäkin koiraasta, joka liikkuu naarasta etsien. Ulkoa eksyneet lajit, kuten rannoilla ja kosteikoissa elävät suuret hämähäkit, päätyvät sisälle vain satunnaisesti eivätkä ne jää asumaan kuivaan huoneistoon.

  • Kotihämähäkki eli isokotihämähäkki: tukeva, tummanruskea, vartalo noin 1 cm, raajoineen 5-9 cm. Verkko on tiheä ja tunnelimainen, nurkassa, lattialistan takana tai kaapin alla.
  • Kellarihämähäkki: hyvin hento ja vaaleampi, vartalo vain 6-10 mm, jalat suhteessa erittäin pitkät ja langanohuet. Roikkuu löyhässä, sekavan näköisessä verkossa katonrajassa. Lue lisää sivulta kellarihämähäkki.
  • Huonehämähäkki: ei ole oma laji vaan yleisnimitys sisällä elävälle hämähäkille. Käytännössä sillä tarkoitetaan useimmiten juuri kotihämähäkkiä.
  • Muista: raajojen kärkiväli tekee eläimestä näyttävän, mutta itse vartalo on molemmilla lajeilla noin sentin luokkaa tai pienempi.

Kellarihämähäkin varmat tuntomerkit

Kellarihämähäkin tunnistaa nopeimmin siitä, miten se reagoi kosketukseen. Kun verkkoa tökkää varovasti kynällä, kellarihämähäkki alkaa keinuttaa itseään verkossa niin nopeasti, että siitä tulee hetkeksi epätarkka harmaa hahmo. Kotihämähäkki tekee päinvastoin: se vetäytyy salamannopeasti tunnelin perälle ja jää liikkumatta.

Toinen varma ero on munakotelossa. Kellarihämähäkin naaras kantaa löyhää, harsomaista munapalloa leukojensa välissä ja liikkuu sen kanssa, joten katossa roikkuvalla hämähäkillä voi näyttää olevan suussaan pieni vaalea nyytti. Kotihämähäkki kiinnittää kiinteät, valkoiset munakotelonsa verkon perälle eikä kanna niitä mukanaan.

Kellarihämähäkin vartalo on pitkulainen ja vain 6-10 mm, väri vaalean harmaanruskea ja rintakilvessä näkyy usein tummempi kuvio. Se asettuu katonrajaan, kylpyhuoneen tai wc:n kattoon, kellarin holviin ja porrashuoneen nurkkiin, eikä se juuri vaihda paikkaa. Lattian yli juokseva iso yksilö ei siis ole kellarihämähäkki. Tarkempi kuvaus lajista löytyy sivulta kellarihämähäkki.

  • Kosketustesti: kellarihämähäkki keinuu verkossa, kotihämähäkki pakenee tunneliin.
  • Munakotelo: kellarihämähäkki kantaa sitä leuoissaan, kotihämähäkki jättää valkoiset pallot verkon perälle.
  • Verkon paikka: kellarihämähäkki katonrajassa löyhässä verkossa, kotihämähäkki lattialistan tai kaapin tasolla tiheässä tunneliverkossa.
  • Vanha verkko katonrajassa keräilee pölyä ja hyönteisten siipiä. Se ei kerro asukkaan olevan yhä paikalla, vaan sen näkee tuoreesta valkoisesta silkistä.

Käyttäytyminen

Aktiivinen yöllä, etsii kosteita ja viileitä paikkoja: kellareita, kylpyhuoneita, autotalleja.

Rakentaa tasaisen tunnelimaisen verkon nurkkiin ja lattialistojen alle. Verkko ei ole tarttuva, saalis ohjataan tunneliin.

Saalis: torakat, kärpäset, hyttyset, koit. Kotihämähäkki itse asiassa pitää kodin puhtaampana.

Elinkierto ja munakotelot

Naaras kutoo tunneliverkon perälle valkoisia, pyöreähköjä munakoteloita, joissa on kussakin muutamia kymmeniä munia. Kotelot kiinnitetään verkon suojaisimpaan osaan, usein lattialistan taakse tai kaapin alle, ja ne huomataan tavallisesti vasta siivouksen yhteydessä pölyisen verkon seasta.

Kehitys munasta aikuiseksi on hidasta ja kestää sisätiloissa yleensä yli vuoden. Naaras voi elää samassa verkossa useita vuosia, kun taas koiras vaeltaa aikuistuttuaan naarasta etsien ja kuolee melko pian parittelun jälkeen. Tästä syystä lattialla nähty suuri, pitkäjalkainen yksilö on lähes aina koiras, ja saman nurkan verkossa vuodesta toiseen istuva tukevampi hämähäkki naaras.

Elinkierto tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kotihämähäkkien määrä kasva räjähdysmäisesti niin kuin esimerkiksi elintarviketuholaisilla. Jos havaintoja tulee viikoittain useista huoneista, kyse on lähes aina runsaasta saalishyönteismäärästä eikä nopeasta lisääntymisestä. Lisää aiheesta voit lukea artikkelista miksi kotona on yhtäkkiä pieniä ötököitä.

  • Tuore verkko on vaalea ja tiivis, ja tunnelin suulla näkyy usein hämähäkki tai sen jalat.
  • Vanha verkko on harmaa, pölyinen ja repaleinen. Jos siihen ei ilmesty uutta silkkiä parin viikon aikana, asukas on lähtenyt tai kuollut.
  • Verkon perällä olevat valkoiset pallot ovat munakoteloita. Ne lähtevät imuroimalla, eivätkä ne vaadi torjunta-ainetta.

Onko kotihämähäkki vaarallinen?

Ei ole. Kotihämähäkki ei ole ihmiselle vaarallinen, eikä Suomessa ole yhtään sisätiloissa elävää hämähäkkilajia, jonka purema aiheuttaisi terveydelle vakavaa haittaa. Kotihämähäkki väistää ihmistä ja pakenee mieluummin kuin puolustautuu.

Suuri koko hämmentää, koska raajat mukaan luettuna eläin voi olla kämmenen kokoinen. Itse vartalo on kuitenkin vain noin sentin mittainen, ja loput ovat ohuita jalkoja. Nopea liike on sekin puolustuskeino eikä merkki hyökkäyksestä.

Miltä kotihämähäkin purema näyttää iholla?

Kotihämähäkin leuat ovat pienet ja se puree ihmistä vain jos se jää puristuksiin ihoa vasten, esimerkiksi kengässä tai lattialta nostetun pyyhkeen sisällä. Jälki on tavallisesti yksittäinen punoittava piste, joka kutittaa tai kirvelee hetken ja häviää vuorokaudessa. Rakkuloita, kuolioita tai laajaa turvotusta kotihämähäkin purema ei aiheuta.

Suurin osa iholla aamulla huomatuista pistoista ei ole hämähäkin tekemiä. Jos jälkiä on useita rivissä tai ryppäässä ja ne toistuvat samoina öinä nukkumapaikalla, todennäköisempi syy on lude. Nilkkojen ja säärien pienet, kovasti kutiavat näppylät viittaavat useammin kirppuun kuin hämähäkkiin.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos jälki alkaa laajeta, kuumottaa ja aristaa parin päivän kuluttua tai jos mukaan tulee kuumetta. Silloin kyse on tavallisesta ihoinfektiosta, joka voi syntyä mihin tahansa pieneen ihorikkoon, ei hämähäkin myrkystä.

  • Hämähäkin purema: yksi piste, lievä punoitus, ohi vuorokaudessa. Tapahtuu valveilla ja yleensä huomaat itse eläimen.
  • Luteen jälki: 2-3 pistoa lähellä toisiaan, ilmestyy yön aikana ja kutina voimistuu vasta muutaman tunnin päästä.
  • Hyttysen tai kirpun jälki: kohouma, joka kutiaa heti, tyypillisesti paljaalla iholla nilkoissa ja käsivarsissa.
  • Rakkulat, laajeneva punoitus tai kuume eivät kuulu hämähäkin puremaan, vaan ne kannattaa näyttää lääkärille.

Miksi hämähäkkejä ilmestyy sisälle?

Hämähäkki tulee sinne, missä on ruokaa. Jos kotona on paljon hämähäkkejä, kotona on myös paljon niiden saalista: kärpäsiä, hyttysiä, koita tai muita pieniä hyönteisiä. Hämähäkkien määrä on siis oire eikä syy.

Loppukesällä ja syksyllä havainnot lisääntyvät, kun koiraat liikkuvat etsimässä naarasta ja ulkoilman viiletessä hyönteiset hakeutuvat suojaan. Sama ilmiö toistuu joka vuosi eikä se kerro kodin kunnosta.

Pieni punainen tai vaalea ötökkä ei yleensä ole hämähäkki

Moni etsii tietoa hämähäkeistä, kun kotona liikkuu jotain hyvin pientä. Alle kahden millin kokoinen punainen tai punaruskea otus on käytännössä aina punkki eikä hämähäkki. Huonekasveissa se on tavallisesti hämähäkkipunkki: lehtien alapinnalla näkyy hienoa seittiä ja lehdet kirjavoituvat vaaleiksi. Parvekkeella ja terassilla keväällä ja kesällä vilistävät kirkkaanpunaiset punkit tulevat ulkoa, eivät seinien sisältä, eivätkä ne vahingoita rakenteita.

Jos pienet otukset liikkuvat kosteassa kylpyhuoneessa tai kukkaruukun pinnalla ja hyppäävät kosketettaessa, kyse on todennäköisesti hyppyhäntäisistä. Kirjahyllyssä, ikkunan pielissä tai kuivakaapissa kulkevat vaaleat, alle millin mittaiset otukset ovat puolestaan usein jäytiäisiä. Molemmat kertovat kohonneesta kosteudesta, eivät hämähäkkiongelmasta.

Kertovatko hämähäkit kosteudesta tai homeesta?

Hämähäkki ei syö hometta eikä sen läsnäolo ole homevaurion merkki. Se syö hyönteisiä, joten verkkojen määrä kertoo ensisijaisesti saalishyönteisten määrästä.

Yhteys on silti epäsuorasti olemassa. Jäytiäiset ja hyppyhäntäiset viihtyvät kosteissa rakenteissa ja kellareissa, ja ne ovat hämähäkeille helppoa ravintoa. Jos kellarin tai pesuhuoneen nurkissa on toistuvasti runsaasti verkkoja ja samalla kosteudessa viihtyviä pikkuötököitä, kannattaa tarkistaa tuuletus, lattiakaivon kunto ja mahdolliset vesivuodot. Verkkojen siivoaminen ei poista syytä, jos kosteus jää paikalleen.

Onko se kotihämähäkki vai jokin muu iso hämähäkki?

Sisällä nähty suuri hämähäkki on pääkaupunkiseudulla useimmiten kotihämähäkki, mutta muutama muu laji päätyy sisälle satunnaisesti. Erottelun tekee helpoiten verkosta, liikkumistavasta ja siitä, mihin vuodenaikaan havainto osuu.

  • Kotihämähäkki: tummanruskea, tukeva vartalo noin 1 cm, tiheä tunnelimainen verkko nurkassa. Elää sisällä ympäri vuoden.
  • Kellarihämähäkki: hento, vaalea ja langanohuet jalat, roikkuu löyhässä verkossa katonrajassa. Tarkempi kuvaus on sivulla kellarihämähäkki.
  • Ristilukki: kutoo säännöllisen pyöreän pyörreverkon ikkunan pieleen, parvekkeen kaiteeseen tai räystään alle. Sisälle se ei jää asumaan, koska sen saalis lentää ulkona.
  • Rantahämähäkki ja muut kosteikkolajit: hyvin suuria, mutta ne eivät kudo verkkoa nurkkaan vaan vaanivat saalista. Sisälle ne eksyvät yksittäin esimerkiksi puutarhamökissä tai rantasaunassa eivätkä pysy kuivassa huoneistossa.
  • Hyppyhämähäkit ja lattialla juoksevat pienemmät lajit: liikkeellä päivänvalossa, eivät kudo pyyntiverkkoa. Havainto on satunnainen eikä kerro pesästä.

Rantahämähäkki ja muut ulkoa eksyvät isot lajit

Kun sisällä nähdään todella iso hämähäkki, moni epäilee rantahämähäkkiä. Rantahämähäkit elävät kosteikoissa, ojanpientareilla ja järvien rantakasvillisuudessa, ja ne ovat vartaloltaan jopa noin 2 cm pitkiä eli selvästi tukevampia kuin kotihämähäkki. Ne eivät kudo pyyntiverkkoa vaan saalistavat juoksemalla ja veden pinnalla, joten asuntoon jäävää verkkoa niiltä ei löydy.

Sisälle rantahämähäkki päätyy lähinnä rannan tai kosteikon välittömässä läheisyydessä olevaan mökkiin, kellariin tai autotalliin, tyypillisesti avoimesta ovesta tai puukuorman mukana. Se ei jää asumaan kuivaan huoneistoon, koska sopivaa saalista ja kosteutta ei ole. Käytännössä sama pätee muihin ulkona juokseviin lajeihin: ne etsivät tiensä ulos tai kuolevat muutamassa päivässä.

Erottelu on siis helpompi kuin miltä se tuntuu. Jos hämähäkki istuu tiheässä, tunnelimaisessa verkossa nurkassa tai lattialistan takana, kyse on kotihämähäkistä. Jos se juoksee lattian yli ilman verkkoa keskikesällä ja kohde on rannan lähellä, kyse on ulkoa eksyneestä yksilöstä, joka kannattaa siirtää lasin ja paperin avulla ulos.

  • Rantahämähäkki: erittäin tukeva, usein ruskea vaaleine sivuraidoin, ei verkkoa, havainnot kesällä ja rannan lähellä.
  • Ristilukki: säännöllinen pyöreä verkko ikkunan pielessä, parvekkeen kaiteessa tai räystään alla, ei jää sisätiloihin.
  • Kotihämähäkki: tiheä tunneliverkko nurkassa tai kaapin alla, sama yksilö samassa paikassa kuukausia.
  • Kellarihämähäkki: hento ja langanohutjalkainen, roikkuu löyhässä verkossa katonrajassa.

Pureeko ristilukki, ja onko sen purema vaarallinen?

Ristilukki kutoo säännöllisen, pyöreän pyörreverkon ikkunan pieleen, parvekkeen kaiteeseen tai räystään alle, eikä se yleensä jää asumaan sisätiloihin. Jos ristilukki kuitenkin päätyy kosketuksiin ihon kanssa, esimerkiksi kun sen verkkoon osuu vahingossa kädellä, se voi purra puolustautuakseen.

Ristilukin purema tuntuu terävänä pistona ja jättää iholle punoittavan, korkeintaan parin sentin kokoisen turpoaman, joka kirvelee ja kutisee muutaman tunnin ajan. Oireet häviävät yleensä vuorokaudessa eivätkä ne vaadi hoitoa. Voimakkaampi reaktio, kuten laaja turvotus tai yleisoireet, on harvinainen ja liittyy tavallisesti herkistymiseen, ei myrkyn poikkeukselliseen voimakkuuteen.

Suomessa ei ole sisä- tai ulkotiloissa elävää hämähäkkilajia, jonka purema vaatisi säännönmukaisesti lääkärihoitoa. Jos pistokohta laajenee, kuumottaa ja aristaa parin päivän kuluttua tai mukaan tulee kuumetta, syy on tavallisesti ihoinfektio eikä hämähäkin myrkky, ja se kannattaa näyttää lääkärille.

Iso hämähäkki sisällä: näin siirrät sen ulos

Tavallisin tilanne on illalla tai yöllä lattian yli juokseva suuri, pitkäjalkainen yksilö. Se ei hyökkää eikä hyppää, vaan etsii suojaa. Kun sytytät valon, hämähäkki pysähtyy usein muutaman sekunnin ajaksi paikoilleen, ja juuri silloin se on helpoin ottaa kiinni.

Toimivin väline on iso lasi tai tyhjä hillopurkki ja jäykkä pahvinpala tai postikortti. Aseta lasi rauhallisesti eläimen päälle, liu'uta pahvi lasin suulle ja kanna paketti ulos, parvekkeelle tai rappukäytävään. Pitkät raajat vahingoittuvat helposti, joten älä paina lasia lattiaa vasten liian nopeasti.

Jos hämähäkki katoaa sohvan alle tai lattialistan taakse ennen kuin ehdit, kannattaa imuroida nurkka ja poistaa vanha verkko. Tyhjä nurkka ilman verkkoa ja saalista ei houkuttele uutta asukasta samalle paikalle.

  • Kylpyammeeseen tai pesualtaaseen jäänyt hämähäkki ei pääse pois liukkaalta pinnalta. Laske altaaseen pyyhe tai pahvisuikale, niin se kävelee itse ulos.
  • Älä imuroi eläintä, jos et halua tappaa sitä. Pölypussissa se kuolee, ja verkot saa pois yhtä helposti ilman sitä.
  • Hyönteissuihketta ei tarvita eikä siitä ole hyötyä: aine ei estä uusien yksilöiden tuloa ulkoa ja sisätiloissa se on turha altistus.
  • Lyöminen pyyhkeellä tai kengällä jättää tahran maaliin tai tapettiin. Lasi ja pahvi on nopeampi ja siistimpi.
  • Jos et itse halua koskea, sulje huoneen ovi ja tuki oven alle pyyhe. Hämähäkki pysyy samassa tilassa siihen asti, kun joku toinen ehtii siirtää sen.

Karkotteet ja kotikonstit: mikä toimii ja mikä ei

Hämähäkkien karkottamiseen suositellaan verkossa kastanjoita, sitruunankuoria, piparminttu- ja eukalyptusöljyä, etikkasuihkeita ja ultraäänilaitteita. Käytännössä yksikään näistä ei vähennä havaintoja pysyvästi. Hajusteet haihtuvat pinnalta muutamassa päivässä, eivätkä ne poista sitä syytä, jonka takia hämähäkki on nurkassa: saalishyönteisiä. Ultraäänilaitteista ei ole hyönteisiin eikä hämähäkkeihin osoitettua tehoa.

Sama pätee lattialistoihin ruiskutettaviin hyönteissuihkeisiin. Hämähäkki koskettaa lattiaa vain kahdeksan ohuen jalkakärjen alalta, joten aine tarttuu siihen huonosti, eikä käsittely estä uusien yksilöiden tuloa ulkoa. Mekaaniset keinot ovat sekä halvempia että tehokkaampia.

Toimiva rutiini on yksinkertainen. Imuroi harjasuulakkeella nurkat, lattialistat, ikkunanpielet ja putkiläpiviennit kerran kuussa heinäkuun lopusta lokakuulle ja pari kertaa vuodessa muulloin. Tiivistä ulko- ja kellariovien alle jäävä rako, tarkista hyönteisverkot ja vaihda seinustan ulkovalo lämminsävyiseen liiketunnistinvaloon. Kun saalis vähenee, verkot eivät palaa samoihin nurkkiin.

  • Kastanjat, sitruuna ja eteeriset öljyt: ei mitattavaa tehoa, vaikutus loppuu haihtumiseen.
  • Ultraäänikarkottimet: ei tehoa hämähäkkeihin.
  • Hyönteissuihke lattialistoihin: tarttuu huonosti ja jää oireen hoitamiseksi.
  • Imurointi, tiivistys ja ulkovalon vaihto: vähentävät havaintoja jo ensimmäisen syksyn aikana.

Vahingot

  • Ei aiheuta vahinkoja rakenteille tai elintarvikkeille.
  • Ei pure ihmistä ilman provokaatiota, ja edes silloin pisto on lievä.
  • Ei levitä tauteja.

Toimi näin

Älä tapa: siirrä hämähäkki ulos lasin ja paperin avulla. Aseta lasi hämähäkin päälle, liu'uta paperi lasin alle ja kanna eläin ulos tai rappukäytävään.

Imuroi nurkat säännöllisesti jos verkot häiritsevät.

Sulje raot ja IV-aukot jos hämähäkkejä tulee paljon, silloin myös niiden saalishyönteisiä on kotona paljon.

Hämähäkkejä ei normaalisti torjuta torjunta-aineilla. Ne kuuluvat kodin ekosysteemiin myös sisätiloissa ja vähentävät muita hyönteisiä. Jos määrä kasvaa poikkeuksellisen suureksi, syy löytyy lähes aina saalishyönteisistä tai avoimista kulkureiteistä, ja ne kannattaa hoitaa ensin.

Usein kysytyt kysymykset

Pureeko kotihämähäkki?

Kotihämähäkki puree ihmistä äärimmäisen harvoin, käytännössä vain jos se jää puristuksiin ihoa vasten. Purema tuntuu korkeintaan pistoksena eikä vaadi hoitoa.

Miten pääsen hämähäkeistä eroon?

Tehokkain keino on vähentää niiden ravintoa ja kulkureittejä: imuroi verkot ja nurkat säännöllisesti, tiivistä ikkunoiden ja ovien raot ja vähennä ulkovaloa, joka houkuttelee hyönteisiä seinustalle. Yksittäisen hämähäkin voi siirtää ulos lasin ja paperin avulla.

Onko kotihämähäkki sama kuin kellarihämähäkki?

Nimiä käytetään arkikielessä ristiin. Kotihämähäkki on tukevampi ja tummanruskea, kun taas varsinainen kellarihämähäkki on hyvin hento ja pitkäjalkainen ja roikkuu löyhässä verkossa katonrajassa. Lisää tietoa löytyy sivulta kellarihämähäkki.

Kannattaako hämähäkkejä torjua?

Yleensä ei. Hämähäkit vähentävät kodin muita hyönteisiä, eikä niitä vastaan käytetä torjunta-aineita. Jos määrä on poikkeuksellisen suuri, kannattaa selvittää mistä niiden saalishyönteiset tulevat.

Milloin hämähäkkimäärän voi selvittää ammattilaisen kanssa

Yksittäistä hämähäkkiä tai muutamaa verkkoa ei kannata torjua. Ammattilaisen kanssa on järkevää selvittää tilanne silloin, kun määrä ei laske siivoamisella ja havaintoja tulee joka viikko useista huoneista, tai kun verkot palaavat porrashuoneen, varaston, autohallin ja teknisten tilojen nurkkiin heti puhdistuksen jälkeen.

Käytännön työ kohdistuu tällöin syyhyn eikä hämähäkkeihin: käymme läpi mistä saalishyönteiset tulevat, mitkä raot, IV-aukot ja kynnykset toimivat kulkureitteinä ja mikä valaistus houkuttelee hyönteisiä seinustalle. Sama tarkastus paljastaa usein myös muut kohteet, jotka kannattaa hoitaa samalla käynnillä.

Toimimme Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Katso palvelumme tai hinnasto, ja sano hyvästi kutsumattomille vieraille.

Taloyhtiöissä kannattaa muistaa, että hyönteiset ja hämähäkit liikkuvat rakenteissa asunnosta toiseen. Aiheesta on lisää artikkelissa voiko tuholaiset tulla naapurin kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka suuri huonehämähäkki voi olla?

Huonehämähäkin koko raajojen kärjestä kärkeen on 5-9 cm, joten se voi näyttää kämmenen kokoiselta. Itse vartalo on noin 1 cm ja loput ovat ohuita, tummanruskeita tai lähes mustia jalkoja. Koiraat ovat pitkäjalkaisempia ja liikkuvat enemmän, naaraat pysyvät verkkonsa lähellä eivätkä siksi näytä yhtä isoilta silmämääräisesti.

Miksi hämähäkkejä näkyy sisällä myös talvella?

Kotihämähäkki ei talvehdi ulkona vaan elää ympäri vuoden lämpimissä ja viileissä sisätiloissa, kuten kellareissa, autotalleissa ja kylpyhuoneissa. Talvella havainnot tehdään usein siivouksen yhteydessä, kun verkko löytyy nurkasta tai kaapin alta. Määrä ei tavallisesti kasva talvella, mutta hämähäkit pysyvät samoilla paikoilla pidempään.

Voiko hämähäkkejä torjua torjunta-aineella?

Sisätilojen hämähäkkejä ei torjuta ruiskuttamalla, koska verkot ovat vain oire ja aine ei estä uusien yksilöiden tuloa. Määrä laskee, kun saalishyönteiset vähenevät: tiivistät ikkunoiden ja ovien raot, imuroit verkot ja nurkat säännöllisesti ja vähennät seinustalle hyönteisiä houkuttelevaa ulkovaloa.

Vahingoittaako kotihämähäkki tekstiilejä tai rakenteita?

Ei. Kotihämähäkki ei syö tekstiilejä, puuta, paperia eikä elintarvikkeita, eikä se kaiva rakenteisiin. Ainoa jälki on verkko ja siihen kerääntyvä pöly ja hyönteisten jäänteet. Jos vaatteissa tai matoissa näkyy syömäjälkiä, syy on toisaalla, esimerkiksi vaatekoi tai turkiskuoriainen.

Kellari, varasto ja autohalli: näin verkot vähenevät

Kellari ja autohalli ovat kotihämähäkille otollisimmat tilat: viileää, hämärää ja kosteaa, eikä nurkkia siivota yhtä usein kuin asuintiloja. Verkot palaavat samoihin paikkoihin, koska niissä on saalista. Yleisimmät saalishyönteiset ovat kosteudessa viihtyvät jäytiäiset ja hyppyhäntäiset sekä ulkovalojen houkuttelemat perhoset ja hyttyset.

Käytännön järjestys on aina sama: poista ensin saalis ja kulkureitit, sitten verkot. Pelkkä verkkojen harjaaminen tuottaa saman tilanteen muutamassa viikossa, jos kosteus ja hyönteiset jäävät paikalleen.

  • Imuroi kellarikäytävien ja varastokoppien nurkat, lattialistat ja putkiläpiviennit harjasuulakkeella 2-3 kertaa vuodessa, esimerkiksi keväällä ja elokuun lopussa ennen syksyn koirasvaellusta.
  • Nosta varastoitavat tavarat lattialta hyllyille tai lavoille ja luovu pahvilaatikoista muovilaatikoiden hyväksi. Kostea pahvi elättää jäytiäisiä ja hyppyhäntäisiä, jotka puolestaan elättävät hämähäkit.
  • Tarkista lattiakaivon vesilukko, kellarin tuuletusaukot ja mahdolliset vesivuodot. Kuivuva tila menettää suurimman osan hämähäkin ravinnosta.
  • Tiivistä autohallin ja porrashuoneen ovien kynnysraot ja varmista, että IV-aukoissa on ehjä verkko.
  • Vaihda ulko-oven ja autohallin oven kirkas valo lämpimään tai liiketunnistimeen. Vähemmän valoa seinustalla tarkoittaa vähemmän hyönteisiä ja sen myötä vähemmän verkkoja.
  • Käy samalla kierroksella läpi muut piilopaikat. Listan niistä löydät artikkelista missä kohtaa kotia tuholaiset piilottelevat.

Taloyhtiön yhteiset tilat

Taloyhtiössä hämähäkkihavainnot keskittyvät yleensä porrashuoneen alimpaan kerrokseen, väestönsuojaan, teknisiin tiloihin ja jätekatokseen. Yksittäisen asukkaan siivous ei riitä, jos verkot ja niiden saalis tulevat yhteisistä tiloista. Kannattaa sopia isännöinnin kanssa yhteisten tilojen nurkkien imuroinnista osaksi normaalia siivousohjelmaa ja kirjata havainnot ylös, jotta nähdään palaavatko verkot samoihin paikkoihin.

Jos havaintoja tulee useasta asunnosta tai verkot ilmestyvät heti puhdistuksen jälkeen, kierrämme rakennuksen läpi ja etsimme saalishyönteisten lähteen sekä kulkureitit. Katso palvelumme ja hinnasto. Toimimme Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Taloyhtiön leviämisreiteistä kerromme lisää artikkelissa voiko tuholaiset tulla naapurin kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan kotihämähäkki elää?

Naaras voi elää samassa verkossa useita vuosia, ja kehitys munasta aikuiseksi kestää sisätiloissa tavallisesti yli vuoden. Koiras aikuistuu, lähtee etsimään naarasta ja kuolee melko pian parittelun jälkeen. Siksi nurkan verkossa vuodesta toiseen istuva yksilö on yleensä sama naaras.

Miksi hämähäkki juoksee lattialla eikä ole verkossaan?

Verkkoaan vaihtava tai naarasta etsivä koiras liikkuu avoimella lattialla, tavallisimmin loppukesällä ja alkusyksyllä. Nopea juoksu on pakoreaktio eikä merkki hyökkäyksestä. Voit siirtää sen ulos lasin ja paperin avulla tai ohjata sen rappukäytävään.

Miten pääsen eroon hämähäkeistä kellarissa?

Imuroi nurkat, lattialistat ja putkiläpiviennit harjasuulakkeella, nosta tavarat lattialta hyllyille, korvaa pahvilaatikot muovilaatikoilla ja tarkista lattiakaivon vesilukko sekä tuuletus. Verkot palaavat niin kauan kuin tilassa on kosteudessa viihtyviä pikkuötököitä, joten kuivuminen vähentää hämähäkit tehokkaammin kuin harjaaminen.

Onko kotihämähäkin verkko vaarallinen tai likainen?

Verkko itsessään ei ole terveysriski. Siihen kerääntyy pölyä ja hyönteisten jäänteitä, joten pölyherkässä tilassa se kannattaa imuroida pois säännöllisesti. Verkko ei tartu pintoihin niin kuin liima eikä jätä jälkiä maaliin tai tapettiin.

Voiko kotihämähäkkejä olla asunnossa niin paljon, että tarvitaan ammattilainen?

Harvoin, mutta se on mahdollista silloin kun taustalla on runsas saalishyönteismäärä tai kellarin kosteusongelma. Jos havaintoja tulee viikoittain useista huoneista tai verkot palaavat yhteisten tilojen nurkkiin heti puhdistuksen jälkeen, kierrämme kohteen läpi ja etsimme syyn: saalishyönteisten lähteen, kulkureitit ja hyönteisiä houkuttelevan valaistuksen.

Näin vähennät hämähäkkihavaintoja sisällä ennen syksyä

Havainnot alkavat lisääntyä elokuussa ja jatkuvat lokakuulle, kun koiraat vaeltavat ja hyönteiset hakeutuvat suojaan. Tehokkain hetki toimia on siis heinäkuun lopussa tai elokuun alussa, ennen kuin liike alkaa. Työjärjestys on aina sama: ensin vähennät saalishyönteisiä ja tukit kulkureitit, sitten imuroit verkot pois.

Yksittäinen tiiviste tai vaihdettu ulkovalo ei ratkaise mitään, mutta yhdessä nämä toimet leikkaavat havainnot murto-osaan. Erityisen selvä ero syntyy ulkovalaistuksessa: kirkas valkoinen valo kerää seinustalle perhosia ja hyttysiä, ja hämähäkit asettuvat sinne, missä ruokaa on eniten.

Jos verkot palaavat samoihin nurkkiin joka kuukausi kaikkien näiden toimien jälkeen, taustalla on yleensä kosteudessa viihtyvä saalis, kuten jäytiäiset tai hyppyhäntäiset. Silloin kannattaa etsiä kosteuden lähde eikä lisätä siivousvuoroja. Muista piilopaikoista kerromme lisää artikkelissa missä kohtaa kotia tuholaiset piilottelevat.

  • Vaihda tai lisää ikkunoiden hyönteisverkot ja tarkista, ettei verkossa ole repeämiä. Sama koskee tuuletusluukkuja ja parvekkeen ovea.
  • Asenna ulko- ja kellariovien alle harjatiiviste tai kynnyskumi. Muutaman millin rako riittää kotihämähäkin koiraalle.
  • Vaihda seinustan ulkovalo lämminsävyiseen ja liiketunnistimelliseen. Näin seinälle ei kerry hyönteisiä koko yöksi.
  • Siirrä kasvillisuus, polttopuut ja kompostori vähintään metrin päähän sokkelista. Sokkelin vierellä oleva lehtikasa on hyönteisten ja hämähäkkien majoituspaikka.
  • Imuroi nurkat, lattialistat ja ikkunanpielet harjasuulakkeella elokuussa ja uudestaan loka-marraskuussa, ja ota samalla munakotelot mukaan.
  • Tarkista kylpyhuoneen ja kellarin lattiakaivojen vesilukot sekä poistoilmanvaihto. Kuiva tila elättää selvästi vähemmän saalishyönteisiä.

Usein kysytyt kysymykset

Onko huonehämähäkin purema vaarallinen?

Ei. Kotihämähäkki eli huonehämähäkki puree vain jos se jää puristuksiin ihoa vasten, ja jälki on korkeintaan pieni punoittava piste, joka häviää vuorokaudessa. Suomessa ei ole sisätiloissa elävää hämähäkkilajia, jonka purema vaatisi hoitoa. Jos jälki laajenee, kuumottaa ja aristaa parin päivän jälkeen, kyse on tavallisesta ihoinfektiosta ja se kannattaa näyttää lääkärille.

Voiko rantahämähäkki tulla sisälle asuntoon?

Satunnaisesti kyllä, mutta vain rannan tai kosteikon lähellä ja lähinnä avoimesta ovesta tai puukuorman mukana. Rantahämähäkki ei kudo pyyntiverkkoa eikä jää asumaan kuivaan huoneistoon, koska siellä ei ole sille sopivaa saalista. Voit siirtää sen ulos lasin ja paperin avulla. Nurkassa tunneliverkossa istuva hämähäkki on sen sijaan kotihämähäkki.

Milloin hämähäkkihavainnot sisällä ovat runsaimmillaan?

Elokuusta lokakuuhun. Silloin koiraat vaeltavat naarasta etsien ja ulkoilman viiletessä hyönteiset hakeutuvat suojaan seinustoille ja sisätiloihin. Ennaltaehkäisy kannattaa tehdä heinäkuun lopussa tai elokuun alussa: hyönteisverkot kuntoon, ovien alle harjatiiviste, ulkovalo lämminsävyiseksi ja nurkat imuroituna.

Kodin hämähäkit huone huoneelta

Havainnot eivät jakaudu asunnossa tasaisesti. Kotihämähäkki asettuu paikkaan, jossa on hämärää, rauhallista ja saalista, ja sama nurkka toimii vuodesta toiseen. Kun tiedät tyypilliset paikat, löydät verkot itse etkä vasta silloin, kun eläin juoksee lattian yli.

  • Makuuhuone: sängyn alle jätetyt laatikot, verhojen laskokset ja lattialistan takanurkat. Yöllä lattialla liikkuva yksilö on lähes aina naarasta etsivä koiras.
  • Kylpyhuone ja wc: pesukoneen tausta, lattiakaivon nurkka ja putkiläpiviennit. Kosteus elättää jäytiäisiä ja hyppyhäntäisiä, jotka ovat hämähäkille helppoa ravintoa.
  • Keittiö: jääkaapin ja lieden takana on lämmintä, ja murut sekä biojäteastia houkuttelevat kärpäsiä. Verkko löytyy tavallisesti kaapin alta tai sokkelilevyn takaa.
  • Olohuone: kirjahyllyn tausta, sohvan alusta ja ikkunan pielet. Tuore verkko on vaalea ja tiivis, vanha harmaa ja pölyinen.
  • Eteinen ja kodinhoitohuone: ulko-oven kynnysrako on yleisin sisäänpääsyreitti, ja kenkähylly on suosittu piilo. Ravista kengät ennen käyttöä, jos ne ovat seisoneet pitkään.
  • Parveke ja ikkunan ulkopuoli: säännöllinen pyöreä verkko on ristilukin, ei kotihämähäkin. Se ei siirry asumaan sisätiloihin.

Jos hämähäkit tuntuvat pelottavilta

Hämähäkkien pelko on yleistä eikä sitä tarvitse selitellä. Käytännössä pelko helpottaa, kun tilanne on ennakoitavissa: tiedät missä verkot ovat, milloin havaintoja tulee ja millä välineellä eläimen saa siirrettyä pois. Kotihämähäkki ei hyppää, ei kiipeä ihmisen päälle nukkuessa eikä puolusta verkkoaan.

Havainnot painottuvat elokuusta lokakuuhun, joten valmistautuminen kannattaa tehdä heinäkuun lopussa. Kun kulkureitit on tukittu ja nurkat imuroitu, yllättävien kohtaamisten määrä laskee selvästi.

  • Vedä sänky irti seinästä ja pidä lattia sen alla tyhjänä. Näin näet verkot ajoissa ja hämähäkillä on vähemmän suojaa.
  • Pidä purkki ja pahvinpala valmiina esimerkiksi eteisen kaapissa, niin siirtäminen ei vaadi etsimistä keskellä yötä.
  • Sovi kotona kuka hoitaa siirron, ja imuroikaa nurkat samalla kierroksella kerran kuussa loppukesällä.
  • Jos havainnot toistuvat viikoittain useassa huoneessa, kyse on saalishyönteisten määrästä. Silloin kannattaa selvittää syy sen sijaan, että jännittää seuraavaa kohtaamista. Katso palvelumme ja hinnasto.

Usein kysytyt kysymykset

Onko hämähäkki merkki homeesta tai kosteusvauriosta?

Ei suoraan. Hämähäkki ei syö hometta, vaan hyönteisiä, joten verkkojen määrä kertoo saalishyönteisten määrästä. Epäsuora yhteys on silti mahdollinen: kosteissa rakenteissa viihtyvät jäytiäiset ja hyppyhäntäiset ovat hämähäkille helppoa ravintoa. Jos kellarin tai pesuhuoneen nurkissa on toistuvasti runsaasti verkkoja ja samalla pieniä kosteudessa viihtyviä ötököitä, tarkista tuuletus, lattiakaivon vesilukko ja mahdolliset vuodot.

Mikä on hyvin pieni punainen hämähäkki lattialla tai ikkunalla?

Alle kahden millin kokoinen punainen tai punaruskea otus ei ole hämähäkki vaan punkki. Huonekasvien lehtien alapinnalla se on tavallisesti hämähäkkipunkki, jolloin lehdet kirjavoituvat vaaleiksi ja kasvissa näkyy hienoa seittiä. Parvekkeella ja ikkunanpielissä keväällä ja kesällä vilistävät kirkkaanpunaiset punkit tulevat ulkoa, eivät vahingoita mitään sisällä eivätkä ne jää asumaan asuntoon.

Voiko hämähäkin imuroida?

Voi, mutta se tappaa eläimen turhaan. Verkot ja munakotelot kannattaa imuroida, koska ne lähtevät niin helpoimmin, mutta itse hämähäkin siirtää ulos nopeasti lasilla ja pahvinpalalla. Imurointi ei myöskään vähennä havaintoja pysyvästi, jos saalishyönteiset ja kulkureitit jäävät ennalleen.

Miksi hämähäkki juoksee juuri makuuhuoneen lattialla yöllä?

Kotihämähäkki on yöaktiivinen, ja loppukesällä aikuiset koiraat vaeltavat naarasta etsien. Avoin lattia on niille nopein kulkureitti, ja valon syttyminen pysäyttää ne hetkeksi paikoilleen. Se ei etsi ihmistä eikä kiipeä sänkyyn: siirrä se lasin ja pahvin avulla ulos ja imuroi lattialistan nurkat, niin uusi yksilö ei asetu samaan paikkaan.

Montako hämähäkkiä asunnossa on normaalisti

Nolla ei ole realistinen tavoite. Tavallisessa pääkaupunkiseudun kerrostalokolmiossa on ympäri vuoden muutamia kotihämähäkkejä, tyypillisesti 1-5 yksilöä, ja verkot ovat samoissa nurkissa vuodesta toiseen. Kellarissa, varastossa ja autohallissa määrä on suurempi, koska tilat ovat viileitä ja hämäriä ja niissä on enemmän saalista.

Havainto kannattaa suhteuttaa siihen, palaavatko verkot. Yksi lattian yli juokseva koiras elokuussa on täysin normaali, samoin yksi verkko pesukoneen takana. Merkittävä muutos on se, että imuroit nurkat puhtaiksi ja kahden viikon päästä samoissa paikoissa on uusia verkkoja, tai että havaintoja tulee viikoittain useasta huoneesta. Silloin taustalla on runsas saalishyönteismäärä tai kosteutta, ja kannattaa etsiä syy jäytiäisistä ja hyppyhäntäisistä eikä hämähäkeistä.

Rajanvedosta siivouksen ja ammattilaisen välillä kerromme tarkemmin artikkelissa milloin riittää siivous ja milloin tarvitaan ammattilainen.

  • Normaali tilanne: muutama verkko rauhallisissa nurkissa, havaintoja lähinnä elokuusta lokakuuhun.
  • Selvitettävä tilanne: verkot palaavat kahdessa viikossa puhdistuksen jälkeen tai havaintoja tulee viikoittain useasta huoneesta.
  • Kellarissa ja autohallissa verkkoja on aina enemmän kuin asuintiloissa. Se ei ole poikkeama.

Lemmikit ja pienet lapset

Kissa nappaa hämähäkin usein ennen kuin ihminen huomaa sen, ja koira voi nuolla verkon nurkasta. Kummastakaan ei aiheudu myrkytysvaaraa, koska Suomen sisätiloissa elävien hämähäkkien myrkky ei tehoa nisäkkääseen. Kissa voi korkeintaan kuolata tai yökätä hetken, jos hämähäkki on karvainen ja maistuu pahalta.

Juuri lemmikkien ja pienten lasten takia hyönteissuihkeista kannattaa pidättäytyä. Aine ei vähennä hämähäkkejä, mutta se jää lattialistoihin ja kynnyksiin juuri sille korkeudelle, jossa lapsi ja koira liikkuvat. Imuri ja lasi ovat tässä tapauksessa sekä tehokkaammat että turvallisemmat välineet.

Jos lapsi pelkää hämähäkkejä, auttaa se, että siirto tehdään yhdessä ja rauhassa: lasi eläimen päälle, pahvi suulle ja ulos. Kotihämähäkki ei hyppää, ei kiipeä sängylle nukkuvan päälle eikä puolusta verkkoaan.

Usein kysytyt kysymykset

Toimivatko kastanjat, sitruuna tai piparminttuöljy hämähäkkien karkottamisessa?

Eivät käytännössä. Hajusteet haihtuvat pinnalta muutamassa päivässä eivätkä ne poista syytä, jonka takia hämähäkki on nurkassa. Sama koskee ultraäänikarkottimia, joilla ei ole osoitettua tehoa. Havainnot vähenevät sen sijaan siitä, että imuroit nurkat ja lattialistat harjasuulakkeella, tiivistät ovien alle jäävät raot ja vaihdat seinustan ulkovalon lämminsävyiseen liiketunnistinvaloon.

Voiko kissa tai koira sairastua syötyään hämähäkin?

Ei. Suomen sisätiloissa elävien hämähäkkien myrkky ei tehoa nisäkkääseen, joten syödystä kotihämähäkistä ei aiheudu myrkytysvaaraa. Kissa voi korkeintaan kuolata tai yökätä hetken. Lemmikkikodissa kannattaa jättää hyönteissuihkeet käyttämättä, koska ne eivät vähennä hämähäkkejä mutta jäävät lattialistoihin ja kynnyksiin.

Kylpyhuoneen katossa roikkuu hämähäkki, kumpi laji se on?

Lähes varmasti kellarihämähäkki. Se roikkuu löyhässä, sekavan näköisessä verkossa katonrajassa, sen vartalo on vain 6-10 mm ja jalat langanohuet. Kun verkkoa tökkää varovasti, kellarihämähäkki alkaa keinuttaa itseään nopeasti verkossa. Kotihämähäkki istuu tiheässä tunneliverkossa lattialistan takana tai kaapin alla ja pakenee tunnelin perälle. Lue lisää sivulta kellarihämähäkki.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi kotihämähäkkiä kutsutaan mustaksi hämähäkiksi?

Kotihämähäkin väri vaihtelee tummanruskeasta lähes mustaan, ja hämärässä tai lattian tummaa taustaa vasten se näyttää usein kokonaan mustalta. Kyse on samasta lajista kuin tummanruskeana kuvattu kotihämähäkki, ei erillisestä mustasta hämähäkkilajista. Suomen sisätiloissa ei elä erillistä, aidosti mustaa hämähäkkilajia.

Onko huonehämähäkin koko sama kuin kotihämähäkin?

Kyllä, huonehämähäkki ja kotihämähäkki tarkoittavat samaa lajia. Huonehämähäkin koko raajoineen on 5-9 cm ja vartalo noin 1 cm. Nimeä huonehämähäkki käytetään erityisesti silloin kun eläin on nähty asuintiloissa lattialla tai seinällä, kun taas kellarihämähäkki on eri, huomattavasti hennompi laji.

Tarvitsetko apua tunnistuksen kanssa?

Voit liittää kuvan ja kuvauksen, niin autamme tunnistamaan ja kerromme miten edetä — ilman velvoitteita.