Tunnistus
Aikuinen herhiläinen on 20-35 mm pitkä, eli selvästi suurempi kuin tavallinen ampiainen. Väritys on ruskean ja keltaisen yhdistelmä: rintakehä ruskehtava, takaruumiissa keltaiset vyöt ja tummat kuviot. Pää on edestä katsottuna leveä ja kellertävä, mikä erottaa sen ampiaisesta jo muutaman metrin päästä.
Pesä on harmaa, paperimainen kerrostuma, jonka herhiläiset rakentavat pureskelemastaan puukuidusta. Touko-kesäkuussa se on vielä nyrkin kokoinen, mutta elo-syyskuuhun mennessä se voi kasvaa jalkapallon kokoiseksi tai suuremmaksi. Yleisimmät paikat ovat vintti, ulkorakennuksen seinärakenne, räystään alusta ja vanha puunonkalo, joskus myös maakellari tai käyttämätön lintulaatikko.
Herhiläisen pesä verrattuna ampiaispesään: näin tunnistat sen ulkoapäin
Herhiläisen pesä piiloutuu useimmiten kokonaan onkalon sisään, joten ulkoapäin näkyy yleensä vain yksi pyöreä lentoaukko, jonka läpimitta on muutaman sentin luokkaa. Aukolla käy tasainen liikenne läpi päivän, eikä se lopu hämärän tullen, koska herhiläinen lentää myös pimeällä. Tavallisen ampiaisen pesä taas näkyy usein osittain ulos, ja sen pinnassa erottuu harmaa, suomumainen kerroskuvio jo muutaman metrin päästä.
Äänikin kertoo jotain. Herhiläisen pesän lähellä kuuluu matala, tasainen surina, joka on selvästi voimakkaampi kuin ampiaispesän kohdalla, koska yksilöt ovat suurempia ja pesässä on loppukesällä satoja työläisiä. Jos kuulet surinaa seinän tai räystään sisältä etkä näe itse pesää, kannattaa jäljittää lentoaukko ulkoapäin ennen kuin rakennetta yritetään avata sisältä käsin.
Herhiläisen koko ja pituus: näin erotat sen ampiaisesta
Herhiläinen on Suomen suurin yhteiskuntahyönteinen, ja koko on käytännössä varmin tuntomerkki: aikuinen yksilö on 20-35 millimetriä pitkä, eli suunnilleen peukalon mittainen. Työläinen jää tyypillisesti 20-25 millimetriin, kuningatar voi olla lähellä 35 millimetriä. Tavallinen ampiainen on vertailun vuoksi vain 11-19 millimetriä, joten ero näkyy paljaalla silmällä heti: herhiläinen vaikuttaa lentäessään raskaalta ja äänekkäältä.
Toinen erottava piirre on väri. Herhiläisen kuviointi on ruskean ja keltaisen yhdistelmä, kun ampiaisella vastakohta on jyrkkä musta ja keltainen. Kolmas on lentoaika: herhiläinen liikkuu myös pimeällä ja hakeutuu valaistuja ikkunoita kohti, mitä ampiainen ei tee.
- Herhiläinen: noin 20-35 mm, ruskeankeltainen, lentää myös yöllä.
- Ampiainen: noin puolet lyhyempi, mustakeltainen, päiväaktiivinen.
- Kimalainen: pyöreä ja tuuhean karvainen, rauhallinen, ei muodosta suurta pesää rakennukseen.
Herhiläisen mitat kastin mukaan
Herhiläisen pituus vaihtelee sen mukaan, mikä yksilö on kyseessä. Keväällä nähty jättiläinen on lähes aina talvehtinut kuningatar, kesällä lentävät yksilöt taas työläisiä. Ero on niin suuri, että sama laji voi näyttää kahdelta eri ötökältä.
Mittaaminen kannattaa tehdä valokuvasta tai kuolleesta yksilöstä. Elävää herhiläistä ei tarvitse eikä pidä pysäyttää käsin: koko ja väri erottuvat kuvasta hyvin, kun vieressä on esimerkiksi tulitikku tai kolikko.
- Kuningatar: noin 25-35 mm, kookkain ja tanakin, näkyy keväällä ja syksyllä.
- Työläinen: noin 18-25 mm, tavallisin kesällä ja loppukesällä havaittava yksilö.
- Kuhnuri eli koiras: noin 21-28 mm, lentää loppukesällä, ei pistä.
- Vertailuksi tavallinen ampiainen: noin 11-19 mm ja jyrkän mustakeltainen.
Herhiläisen koko senttimetreinä: vertailu arkisiin esineisiin
Millimetrit ovat vaikea mittasuhde arvioida silmämääräisesti, joten vertailu tuttuun esineeseen kertoo enemmän kuin pelkkä luku. Herhiläinen on suurimmillaan lähes peukalon mittainen ja selvästi paksurunkoisempi kuin tavallinen ampiainen tai mehiläinen.
- 20 mm eli 2 cm: pienin työläinen, suunnilleen yhden euron kolikon halkaisijan mittainen.
- 25-30 mm eli 2,5-3 cm: tyypillinen kesällä havaittu työläinen, suunnilleen tulitikun pituinen.
- 35 mm eli 3,5 cm: suurin kuningatar, lähes peukalon mittainen ja selvästi paksumpi kuin ampiainen.
- Vertailuksi ampiainen: 11-19 mm eli 1,1-1,9 cm, mahtuu kokonaan pikkurillin päälle.
Jättiampiainen ja tappajaherhiläinen: mitä nimet tarkoittavat
Hakusanat kuten jättiampiainen ja tappajaherhiläinen viittaavat yleensä uutisissa esiintyneeseen aasianjättiherhiläiseen (Vespa mandarinia), joka on selvästi meikäläistä herhiläistä suurempi. Sitä ei ole tavattu Suomessa, joten Suomessa nähty suuri ruskeankeltainen hyönteinen on käytännössä aina tavallinen herhiläinen (Vespa crabro) tai poikkeuksellisen suuri ampiaiskuningatar.
Nimitys tappajaherhiläinen on lehdistön keksimä eikä kuvaa lajin käytöstä. Suomen herhiläinen ei jahtaa ihmistä eikä hyökkää ilman syytä. Se puolustaa pesää, ja siksi lähes kaikki pistotilanteet syntyvät silloin, kun pesää lähestytään, tärytetään tai yritetään tukkia.
Käyttäytyminen
Yhteiskuntahyönteinen jossa työläiset puolustavat pesää. Aktiivisin loppukesästä kun pesä on suurimmillaan.
Lentää myös yöllä, toisin kuin tavallinen ampiainen, ja saattaa kerääntyä valaistujen ikkunoiden ympärille.
Saalistaa muita hyönteisiä, joten on luonnonsuojelun näkökulmasta hyödyllinen, mutta ei rakennusten lähellä.
Herhiläinen Suomessa: esiintyminen ja vuosikierto
Herhiläinen elää Suomessa pääosin maan etelä- ja keskiosissa, ja pääkaupunkiseudulla havaintoja tulee vuosittain etenkin omakotialueilta ja vanhoista puurakennuksista. Havainnot painottuvat heinäkuusta syyskuuhun, jolloin pesä on suurimmillaan.
Vuosikierto on selkeä. Yksinäinen kuningatar talvehtii esimerkiksi puupinon, eristetilan tai lahopuun suojassa ja aloittaa uuden pesän touko-kesäkuussa. Ensimmäiset työläiset kuoriutuvat alkukesällä, minkä jälkeen yhdyskunta kasvaa nopeasti. Syksyn ensimmäiset pakkaset lopettavat yhdyskunnan, ja vain uudet kuningattaret jäävät henkiin.
Vanhaa pesää ei oteta uudelleen käyttöön seuraavana kesänä. Sama rakennus voi silti houkutella uuden kuningattaren, jos onkalot ja raot ovat samat kuin ennen, joten tyhjän pesän poiston yhteydessä kannattaa tiivistää reitit.
- Touko-kesäkuu: kuningatar rakentaa nyrkin kokoisen alkupesän ja hoitaa ensimmäisen sikiöpolven yksin.
- Heinäkuu: työläismäärä kasvaa, pesä laajenee ja lentoliikenne aukolla käy tiuhaan.
- Elo-syyskuu: yhdyskunta on suurimmillaan ja puolustusherkin, tyypillisin aika pesän poistolle.
- Loka-marraskuu: yhdyskunta kuolee, tyhjä pesä jää paikoilleen.
Vahingot
- Pisto on kivulias ja allergisille vaarallinen. Useat pistot ovat hengenvaarallisia.
- Aggressiivinen pesän lähellä — jo 4–5 metrin etäisyydellä.
Toimi näin
Älä lähesty pesää. Älä tuki sen aukkoa.
Pidä lapset ja lemmikit etäällä alueesta jossa herhiläisiä lentää.
Pesän poisto on aina ammattilaisen tehtävä. Se vaatii suojavarustuksen ja oikean ajankohdan, ja pisto on kokonsa vuoksi kivuliaampi kuin ampiaisella. Poistamme herhiläispesiä pääkaupunkiseudulla, katso ampiais- ja herhiläispesien poisto ja tarkista ajantasainen hinta hinnastosta.
Herhiläispesän koko ja poisto pääkaupunkiseudulla
Herhiläisen pesä on harmaa ja paperimainen, ja se rakennetaan lähes aina suojaiseen onkaloon: vintille, räystään alle, ulkoseinän tuuletusraosta sisään tai vanhaan puunkoloon. Loppukesällä pesä voi olla jalkapallon kokoinen tai suurempi, ja siinä voi olla useita satoja yksilöitä. Ulospäin näkyy usein vain aukko, jossa käy tasainen lentoliikenne.
Pesän poistossa olennaista on työskennellä sisäänkäynnin kohdalta suojavarustuksessa ja jättää aukko auki, kunnes käsittely on tehnyt tehtävänsä. Tukittu aukko saa herhiläiset etsimään uuden reitin, ja se johtaa usein siihen, että ne tulevat sisälle asuintiloihin.
Hoidamme herhiläis- ja ampiaispesien poistot Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Katso tarkemmin ampiais- ja herhiläispesien poisto ja lue milloin pesän voi hoitaa itse ja milloin ei: ampiaispesän poisto turvallisesti. Jos et ole varma lajista, vertaa havaintoa sivuun ampiainen.
- Merkitse aukon paikka ja kerro se torjujalle, se nopeuttaa työtä selvästi.
- Sulje pesän lähellä olevat ikkunat ja tuuletusventtiilit käsittelyn ajaksi.
- Älä suihkuta pesään vettä tai torjunta-ainetta pihalta käsin, se vain ärsyttää yhdyskuntaa.
- Vintillä ja ullakolla varmista, että työskentelyalueelle pääsee turvallisesti ja valaistus riittää.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka pitkä herhiläinen on?
Aikuinen herhiläinen on noin 20-35 millimetriä pitkä. Kuningatar on kookkain ja työläiset hieman pienempiä. Kaikki ovat selvästi suurempia kuin tavallinen ampiainen.
Onko herhiläisen pisto vaarallinen?
Yksittäinen pisto on terveelle aikuiselle kivulias mutta ei yleensä vaarallinen. Vakava riski liittyy allergiseen reaktioon ja tilanteisiin, joissa pistoja tulee useita. Jos saat hengitysvaikeuksia, laajaa turvotusta tai huimausta, hakeudu heti hoitoon.
Terveelle aikuiselle yksittäinen pisto on kivulias mutta ei vaarallinen, ja turvotus laskee yleensä vuorokaudessa. Hoitoon pitää hakeutua, jos pisto osuu suuhun tai nieluun, pistoja tulee useita tai tiedossa on hyönteisallergia. Herhiläinen ei hyökkää ilman syytä, mutta se puolustaa pesäänsä 2-5 metrin säteellä, joten pesää ei kannata mennä itse purkamaan.
Miksi herhiläinen lentää ikkunaa päin yöllä?
Herhiläinen on muista ampiaisista poiketen aktiivinen myös pimeällä ja hakeutuu valoa kohti. Siksi se törmäilee valaistuihin ikkunoihin ja voi tulla sisään auki olevasta ovesta illalla.
Voiko herhiläispesän poistaa itse?
Ei kannata. Pesää puolustetaan aktiivisesti ja pistoja voi tulla useita nopeasti. Poisto vaatii suojavarustuksen ja oikean ajankohdan, joten se on ammattilaisen työ.
Mihin aikaan vuodesta herhiläisiä on eniten?
Pesä on suurimmillaan loppukesällä, jolloin myös havainnot lisääntyvät. Kevään yksittäinen suuri herhiläinen on tyypillisesti talvehtinut kuningatar, joka etsii paikkaa uudelle pesälle.
Kuinka suuri herhiläinen on?
Aikuinen herhiläinen on 20-35 mm eli 2-3,5 senttimetriä pitkä, mikä tekee siitä Suomen suurimman yhteiskuntahyönteisen. Kuningatar on kokoluokan yläpäässä, lähellä 35 millimetriä, ja työläiset asettuvat tyypillisesti 20-25 millimetriin. Vertailun vuoksi ampiainen jää vain 11-19 millimetriin, joten kokoero näkyy paljaalla silmällä jo muutaman metrin päästä.
Aikuinen herhiläinen on 20-35 mm pitkä, eli noin kaksi kertaa tavallisen ampiaisen kokoinen. Kuningatar on yksilöistä suurin ja voi olla lähellä 35 millimetriä, työläiset jäävät useimmiten 20-25 millimetriin. Koko on varmin tuntomerkki, sillä ero näkyy paljaalla silmällä muutaman metrin päästä.
Aikuinen herhiläinen on 20-35 mm pitkä, eli noin kaksi kertaa tavallisen ampiaisen kokoinen. Kuningatar on lajin suurimpia yksilöitä ja voi olla lähellä 35 millimetriä. Herhiläinen on Suomen suurin yhteiskuntahyönteinen, ja koko on käytännössä varmin tuntomerkki.
Aikuinen herhiläinen on 20-35 mm pitkä, eli noin kaksi kertaa tavallisen ampiaisen kokoinen. Kuningatar on kookkain, tyypillisesti lähellä 35 millimetriä, työläiset jäävät noin 20-25 millimetriin. Koko on käytännössä varmin tuntomerkki, sillä ero näkyy paljaalla silmällä muutaman metrin päästä.
Aikuinen herhiläinen on 20-35 mm pitkä, eli noin kaksi kertaa tavallisen ampiaisen kokoinen. Se on Suomen suurin yhteiskuntahyönteinen, ja kuningatar on yksilöistä kookkain. Koko on käytännössä varmin tuntomerkki, sillä ero näkyy paljaalla silmällä muutaman metrin päästä.
Miten erotan herhiläisen ampiaisesta?
Kolme varmaa tuntomerkkiä ovat koko, väri ja lentoaika. Herhiläinen on 20-35 mm ja ruskeankeltainen, kun ampiainen on noin puolet lyhyempi ja jyrkästi mustakeltainen. Herhiläinen liikkuu myös pimeällä ja hakeutuu valaistuja ikkunoita kohti, mitä ampiainen ei tee.
Herhiläisen tunnistaa koosta, väristä ja lentotavasta. Se on 20-35 mm pitkä, kun ampiainen jää noin puoleen siitä, ja väritys on ruskean ja keltaisen yhdistelmä ampiaisen jyrkän musta-keltaisen sijaan. Herhiläisen pää on edestä leveä ja kellertävä, ja lento vaikuttaa raskaalta ja äänekkäältä.
Kolme selvää eroa ovat koko, väri ja lentotapa. Herhiläinen on 20-35 mm eli noin kaksinkertainen ampiaiseen verrattuna, sen kuviointi on ruskean ja keltaisen yhdistelmä ampiaisen jyrkän mustakeltaisen sijaan, ja pää on edestä leveä ja kellertävä. Lisäksi herhiläinen vaikuttaa lentäessään raskaalta ja äänekkäältä.
Herhiläisen tunnistaa koosta, väristä ja lentotavasta. Se on 20-35 mm pitkä ja väritys on ruskean ja keltaisen yhdistelmä, kun ampiaisella kuviointi on jyrkän musta-keltainen ja pituus noin puolet siitä. Herhiläisen pää on edestä leveä ja kellertävä, ja lento vaikuttaa raskaalta ja äänekkäältä.
Herhiläinen tunnistuu koosta, väristä ja lentotavasta. Se on 20-35 mm pitkä, kun ampiainen jää noin puoleen siitä, ja väritys on ruskean ja keltaisen yhdistelmä ampiaisen jyrkän musta-keltaisen sijaan. Pää on edestä leveä ja kellertävä, ja lennossa herhiläinen vaikuttaa raskaalta ja äänekkäältä.
Missä herhiläinen pesii?
Herhiläisen pesä on harmaa, paperimainen kerrostuma, joka rakennetaan suojaiseen onkaloon. Yleisimpiä paikkoja ovat vintti, ulkorakennuksen seinärakenne, räystään alusta ja vanha puunkolo. Pesä kasvaa kesän aikana, ja loppukesällä siinä voi olla useita satoja yksilöitä.
Onko herhiläisiä Suomessa?
On. Herhiläinen (Vespa crabro) elää Suomessa pääosin maan etelä- ja keskiosissa, ja pääkaupunkiseudulla havaintoja tulee vuosittain. Uutisista tuttua aasianjättiherhiläistä eli niin sanottua tappajaherhiläistä ei Suomessa ole tavattu, joten suuri ruskeankeltainen yksilö on täällä käytännössä aina tavallinen herhiläinen.
Kuinka suuri herhiläisen kuningatar on?
Kuningatar on noin 25-35 mm pitkä, eli yhdyskunnan kookkain yksilö. Keväällä ikkunaa vasten pörräävä poikkeuksellisen suuri herhiläinen on lähes aina talvehtinut kuningatar, joka etsii paikkaa uudelle pesälle. Yksi kuningatar tarkoittaa mahdollista pesää lähelle, mutta ei vielä yhdyskuntaa.
Kuinka suureksi herhiläisen pesä kasvaa?
Kuningattaren alkupesä on kesäkuussa nyrkin kokoinen. Loppukesällä pesä voi olla jalkapallon kokoinen tai suurempi ja sisältää useita satoja yksilöitä. Kasvu on nopeinta heinä- ja elokuussa, joten pieneltä näyttävä pesä kannattaa hoitaa ennen loppukesää.
Sattuuko herhiläisen pisto enemmän kuin ampiaisen?
Pisto tuntuu yleensä voimakkaammalta, koska pistin on suurempi ja myrkkyä tulee kerralla enemmän. Kipu on kovimmillaan ensimmäisten minuuttien aikana ja turvotus laskee terveellä aikuisella tavallisesti vuorokaudessa. Myrkky ei ole ampiaisen myrkkyä vaarallisempaa, vaan riski liittyy allergiaan ja useisiin pistoihin.
Millainen herhiläisen pesä on ja missä se sijaitsee?
Herhiläisen pesä on harmaa paperinen kerrostuma, joka rakennetaan tyypillisesti vintille, ulkorakennuksen seinärakenteeseen tai vanhaan puunonkaloon. Pesä kasvaa kesän aikana ja on suurimmillaan loppukesällä. Jos lentoreitti kulkee kulkuoven, terassin tai lasten leikkipaikan ohi, pesä kannattaa poistaa ammattilaisen kanssa.
Onko herhiläinen vaarallinen?
Herhiläinen ei ole tavallista ampiaista aggressiivisempi, mutta se puolustaa pesää lähellä liikkuvia vastaan ja pisto on kokonsa vuoksi kivuliaampi. Terveelle ihmiselle yksittäinen pisto on paikallinen kipu ja turvotus. Jos tiedät olevasi allerginen hyönteisten pistoille tai pesä on sisätiloissa, älä lähde poistamaan sitä itse.
Onko herhiläinen vaarallinen ihmiselle?
Herhiläinen ei ole tavallista ampiaista myrkyllisempi, mutta pisto tuntuu voimakkaammalta suuremman myrkkymäärän vuoksi. Se ei hyökkää ilman syytä, vaan puolustaa pesää jos sitä lähestytään noin kahta metriä lähemmäs tai tärinä häiritsee sitä. Vaarallinen tilanne syntyy lähinnä allergisille henkilöille tai jos pistoja tulee useita.
Missä herhiläisen pesä yleensä on?
Herhiläinen pesii tyypillisesti vintillä, ulkorakennuksen seinärakenteessa, räystään alla tai vanhassa puunonkalossa. Pesä on harmaa, paperimainen ja kerroksellinen, ja se voi kasvaa loppukesään mennessä jalkapallon kokoiseksi tai suuremmaksi. Herhiläinen lentää myös hämärässä ja hakeutuu valoon, mikä auttaa paikantamaan pesän suunnan.
Milloin herhiläispesä kannattaa poistaa?
Pesä kannattaa poistaa heti kun se löytyy asuinrakennuksen, kulkuväylän tai terassin läheltä. Kanta kasvaa läpi kesän ja on suurimmillaan elo-syyskuussa, jolloin poisto on hankalinta. Rakenteen sisällä oleva pesä on syytä jättää ammattilaiselle, koska aukon tukkiminen ajaa hyönteiset sisätiloihin.
Miltä herhiläisen pesä näyttää?
Herhiläisen pesä on harmaa, paperinen ja kerrostunut rakenne, joka löytyy tyypillisesti vintiltä, ulkorakennuksen seinästä tai vanhasta puunonkalosta. Pesä kasvaa kesän aikana, joten aikainen havainto helpottaa poistoa. Älä tuki lentoaukkoa, vaan jätä pesän poisto ammattilaiselle.
Miltä herhiläisen pesä näyttää ulkopuolelta?
Ulkoapäin näkyy tavallisesti vain yksi pyöreä lentoaukko, koska pesä on rakennettu onkalon sisään vintille, seinärakenteeseen tai puunkoloon. Aukolla käy tasainen lentoliikenne, joka jatkuu myös hämärässä, toisin kuin ampiaisella. Itse pesä paljastuu kokonaan vasta, jos rakenne avataan tai pesä on rakennettu suoraan näkyviin, esimerkiksi ullakon kattoon.
Paljonko herhiläisen pesän poisto maksaa?
Hinta riippuu pesän koosta ja sijainnista, esimerkiksi siitä onko se helposti tavoitettavissa vai rakenteen sisällä. Tarkista ajantasainen hinta hinnastosta tai kysy arvio suoraan kuvan perusteella.
Kuinka iso on herhiläisen kuningatar verrattuna ampiaiskuningattareen?
Herhiläisen kuningatar on noin 25-35 millimetriä pitkä, kun ampiaisen kuningatar jää tyypillisesti 17-20 millimetriin. Ero on niin selvä, että keväällä ikkunalla pörräävä poikkeuksellisen suuri, ruskeankeltainen yksilö on lähes aina herhiläisen kuningatar, ei ampiainen.
Kuinka iso ja pitkä herhiläinen on?
Aikuinen herhiläinen on 20-35 millimetriä pitkä, eli selvästi suurempi kuin tavallinen ampiainen. Sen tunnistaa ruskean ja keltaisen värityksen yhdistelmästä: rintakehä on ruskehtava, takaruumiissa keltaiset vyöt ja tummat kuviot, ja pää on edestä katsottuna leveä ja kellertävä. Koko yksin riittää usein erottamaan herhiläisen ampiaisesta jo muutaman metrin päästä.
